Maahanmuutto http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132322/0 Fri, 21 Sep 2018 10:15:03 +0300 fi Dalai-lama ajoi median kriisiin ja peittelyyn http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261307-dalai-lama-ajoi-median-kriisiin-ja-peittelyyn <p><strong>Dalai-lama aiheutti toimittajille kriisin. Hän <a href="https://www.suomenuutiset.fi/dalai-lama-eurooppa-kuuluu-eurooppalaisille-pakolaisten-tulisi-palata-kotiin-uudelleenrakentamaan-kotimaitaan/">sanoi </a>Euroopan kuuluvan eurooppalaisille. Ruotsalaiset mediatalot poistivat pian uutisen sivuiltaan ja vaihtoivat muihin laman sanomisiin. Suomalainen valtaa pitävä vasemmistomedia <a href="https://www.google.com/search?client=firefox-b-ab&amp;ei=6NWfW7KCJsGFrwTLsr7QAw&amp;q=dalai+lama+eurooppa+eurooppalaisille&amp;oq=dalai+lama+euroop&amp;gs_l=psy-ab.1.0.35i39k1j0i13k1j0i13i30k1l3j0i22i30k1l3j0i8i13i30k1l2.17110.18115.0.19745.7.7.0.0.0.0.83.550.7.7.0....0...1.1.64.psy-ab..0.7.545...0j0i3k1j0i131i22i30k1j0i22i10i30k1.0.h8Ja918fs6Q">vaikeni </a>täysin &rdquo;kuuluu eurooppalaisille&rdquo;-uutisesta. Kun lama keskusteli luostareissaan havaitusta seksuaalisesta hyväksikäytöstä, seurasi kosto: se <a href="https://www.google.com/search?client=firefox-b-ab&amp;ei=NNafW5SuJI-rrgTpnKXgDw&amp;q=dalai+lama+hyv%C3%A4ksik%C3%A4ytt%C3%B6&amp;oq=dalai+lama+hyv%C3%A4ksik%C3%A4ytt%C3%B6&amp;gs_l=psy-ab.3..33i160k1l2.6883.11583.0.11829.14.14.0.0.0.0.169.1304.11j3.14.0....0...1.1.64.psy-ab..0.12.1085...0j35i39k1j0i3k1j0i19k1j0i22i30i19k1j33i21k1.0.vEePkSeen5g">uutisoitiin </a>isolla rintamalla ja vieläpä vailla todisteita dalai-lamaan siitä syyllisyyttä tahrien. Hänen puheitaan oli siis kokoajan seurattu.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Toimittajat rakentavat tarinoita. Nyt heistä tuli sellainen. Miksi jotain ei uutisoitu ja jos uutisoitiin, niin poistettiin? Miksi jotain uutisoitiin pyhän miehen mainetta tahrivaan tyyliin? Vastaus on varsin selkeä. <a href="https://www.suomenuutiset.fi/nyt-se-on-tutkittu-journalistiyliopistot-lapikotaisin-punavihreita/">Murskaava valtaenemmistö</a> (kenties yhdeksän kymmenestä) toimittajista on vasemmistolaisia, vihreitä ja sinivihreitä (kokoomuslaisia vihreitä). Näille vihervasemmistolaisille tärkeintä on taistella hyvyyden puolesta. Heille hyvyyttä on puhua hyvää hyvistä ihmisistä. Hyviä ovat he, jotka eivät puhu pahaa hyvistä. Buddhalaisuus on korkeasti arvostettu vihervasemmistossa. Se ei kirkkokuntana ole tehnyt pahaa, kuten kristinusko ja on osaltaan tuonut länsimaihin ainakin oletetusti hyvyyttä lisääviä harjoitteita, kuten joogan ja meditaation. Se, joka johtaa tällaista uskontoa, on siten arvostetuin arvostetuista, hyvin hyvistä.</p><p>&nbsp;</p><p>Yhtäkkiä täysin puskista tämä hyvistä hyvin, yksi &rdquo;omista&rdquo;, väittää samaa kuin vihervasemmiston periviholliset. Kun &rdquo;yksi omista&rdquo; näin pettää, siitä voi seurata syvä järkytys ja syvästi petetty olo. Seuraa epävarmuutta: jos hyvistä hyvin voi pettää, miksei silloin kuka tahansa? Tuloksena on pahimmillaan vainoharhaisuutta, josta taas seuraa kyräilyn kyllästämä ilmapiiri. Se voi johtaa puhdistuksiin. Eikä siinä vielä kaikki. Kun oma maailmankuva on rakennettu hyvyyden varaan ja omat ideologiat on johdettu siitä, myös maailmankuva järkkyy varmimpina pidetyn pilarin petettyä. Kyse ei ole vain siitä, että joku petti vaan siitä, että joku &rdquo;omien joukoista&rdquo; ei uskokaan aatteeseen. Vihervasemmistolainen joutuu täten valitsemaan pohtiiko sitä, onko hyvyys sitä mitä on luullut. Mitä jos itse on väärässä?</p><p>&nbsp;</p><p>Maailmankuvan järkkyminen heikentää turvallisuudentunnetta. Siihen ja muuhun järkytykseen on lääke: kieltäminen ja vastustaminen. Se onnistuu valehtelemalla itselleen, että se joku toinen on väärässä ja itse on oikeassa. On hyvä huomioida tässä yhteydessä, että itselleen valehtelun suhteen ei tarvitse välittää siitä onko oikeassa vai ei. Valhe rakentuu kahdesta: siitä, että <em>uskottelee</em> itsellensä olevansa oikeassa (väite). Se pitää myös sisällään sen, että &rdquo;uskotelma&rdquo; (väitteen perusteet) perustuisi muka oikeasti tosiasioihin. Kun vääriä totuuksia ei voi asia-argumentein kumota, käytetään tunteita, vähättelyä, ylimielisyyttä ja manipulointia.</p><p>&nbsp;</p><p>Vasemmistomedialla ja -klusterilla oli ennen vahva valta ihmisten mielissä. Reviiri oli laaja. Oli vähän aatteen vihollisia näkyvissä, paljon omia ja epävarmaa hiljaista ihmismassaa. Klusterilla oli määräävä markkina-asema viestinnässä, kun vihervasemmistolaiset (tai punavihreät) toimittajat kirjoittelivat juttujaan maailman luettavaksi. Sitten tulivat netti, some ja populistit. Hiljaisesta ihmismassasta alkoi paljastua yhä enemmän aatteen vihollisia. Kun tätä oli jatkunut tarpeeksi pitkään, toimittajat alkoivat kokea sen aidoksi uhaksi aatteelleen. Sitä piti alkaa vastustaa. Helpoin ja paras keino oli vaieta &rdquo;pahojen&rdquo; hyvyydestä ja heitä auttavista uutisista. Toinen keino oli etsiä heistä jotain pahaa. Jos sellaista ei ollut tarjolla, oli mahdollista esittää heidät ikävässä valossa (ryhtyä toimittajasta &rdquo;dramaturgiksi&rdquo;). Nämä keinot alkoivat ruokkia vastakkain asettelevaa ja kärjistynyttä mielikuvaa vastustajista. Leimatut kokivat kohtelunsa epäreiluksi ja kiihkeimmät (vihervasemmistolaisen) aatteen kannattajat uskoivat kaiken. Vuoden 1918 toisinto oli täällä taas.</p><p>&nbsp;</p><p>Populistien yhä jatkuvat vaalivoitot, netin vihainen puhe, Brexit, Trump ja monet epämiellyttävät paljastukset asioiden (kuten siirtolaiskriisin) todellisesta laidasta ovat kaventaneet vihervasemmistolaisten reviiriä. Mitä nurkkaan ajetummiksi he itsensä kokevat, sitä kärjistyneempiä he ovat. Yhä useampi loikkaa riveistä, koska kokee kärjistyneen ilmapiirin vieraaksi. Loikkaukset ruokkivat keskinäistä epäluuloa entisestään ja jäljellä oleva porukka on yhä vain kiihkeämpää ja vetää puoleensa uusia hengenheimolaisia. Lopulta edessä on tuho.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Sota tulee. </em>Ennen tuhoa taistelu ideologisesta hegemoniasta tullee kärjistymään, pahimmillaan mittoihin, mitä emme haluaisi nähdä. Näemme uuden aikakauden länsimaiden sisäisen mediasodan. Yhdysvalloissa ollaan jo pitkällä. Ainakin totuus tullaan raiskaamaan kerta toisensa jälkeen. Näinkin on jo. Mediaa käytetään härskisti hyväksi valta-asemien pönkittämiseen. Media ja valta naittavat toisensa toisilleen, koska toimittajat eivät voi tehdä kiihkeästi kaipaamiaan poliittisia päätöksiä. Kun heidän ainoa vaikuttamiskeinonsa, toimittaminen, ei tuota asiaan tulosta ja maailmaa uhkaa &rdquo;vääryys&rdquo;, he liittoutuvat yhä tiiviimmin mieluisten vallanpitäjien kanssa. Siten vallanpitäjät voivat turvata asemansa ja media aatteensa. Kun mikä tahansa uhka on tarpeeksi suuri, moni ihminen on valmis pettämään kenet ja minkä tahansa pelastaakseen maailmankuvansa, aatteensa ja viime kädessä aina itsensä.</p><p>&nbsp;</p><p>Yksi dalai-lama ei tietenkään mitään yllä olevaa aiheuta ja ainahan voi ottaa opiksi. Valitettavasti itsetutkiskelu ei ole toimittajamaista. Dalai Laman tapaus sattui vain osoittamaan etenkin Suomessa ja Ruotsissa kärkevän selvästi toimittajien rappeutuneen suhtautumisen totuuden välittämisestä herkässä aiheessa. Niinpä oltiin valmiita tahrimaan pyhän miehen maine pedofilialla. Se on osoitus toimittajien heikosti kehittyneestä itsekritiikistä. Länsimaiset arvot saavat jatkossa yhä enemmän hävitä egolle ja valtataistelulle.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Dalai-lama aiheutti toimittajille kriisin. Hän sanoi Euroopan kuuluvan eurooppalaisille. Ruotsalaiset mediatalot poistivat pian uutisen sivuiltaan ja vaihtoivat muihin laman sanomisiin. Suomalainen valtaa pitävä vasemmistomedia vaikeni täysin ”kuuluu eurooppalaisille”-uutisesta. Kun lama keskusteli luostareissaan havaitusta seksuaalisesta hyväksikäytöstä, seurasi kosto: se uutisoitiin isolla rintamalla ja vieläpä vailla todisteita dalai-lamaan siitä syyllisyyttä tahrien. Hänen puheitaan oli siis kokoajan seurattu.

 

Toimittajat rakentavat tarinoita. Nyt heistä tuli sellainen. Miksi jotain ei uutisoitu ja jos uutisoitiin, niin poistettiin? Miksi jotain uutisoitiin pyhän miehen mainetta tahrivaan tyyliin? Vastaus on varsin selkeä. Murskaava valtaenemmistö (kenties yhdeksän kymmenestä) toimittajista on vasemmistolaisia, vihreitä ja sinivihreitä (kokoomuslaisia vihreitä). Näille vihervasemmistolaisille tärkeintä on taistella hyvyyden puolesta. Heille hyvyyttä on puhua hyvää hyvistä ihmisistä. Hyviä ovat he, jotka eivät puhu pahaa hyvistä. Buddhalaisuus on korkeasti arvostettu vihervasemmistossa. Se ei kirkkokuntana ole tehnyt pahaa, kuten kristinusko ja on osaltaan tuonut länsimaihin ainakin oletetusti hyvyyttä lisääviä harjoitteita, kuten joogan ja meditaation. Se, joka johtaa tällaista uskontoa, on siten arvostetuin arvostetuista, hyvin hyvistä.

 

Yhtäkkiä täysin puskista tämä hyvistä hyvin, yksi ”omista”, väittää samaa kuin vihervasemmiston periviholliset. Kun ”yksi omista” näin pettää, siitä voi seurata syvä järkytys ja syvästi petetty olo. Seuraa epävarmuutta: jos hyvistä hyvin voi pettää, miksei silloin kuka tahansa? Tuloksena on pahimmillaan vainoharhaisuutta, josta taas seuraa kyräilyn kyllästämä ilmapiiri. Se voi johtaa puhdistuksiin. Eikä siinä vielä kaikki. Kun oma maailmankuva on rakennettu hyvyyden varaan ja omat ideologiat on johdettu siitä, myös maailmankuva järkkyy varmimpina pidetyn pilarin petettyä. Kyse ei ole vain siitä, että joku petti vaan siitä, että joku ”omien joukoista” ei uskokaan aatteeseen. Vihervasemmistolainen joutuu täten valitsemaan pohtiiko sitä, onko hyvyys sitä mitä on luullut. Mitä jos itse on väärässä?

 

Maailmankuvan järkkyminen heikentää turvallisuudentunnetta. Siihen ja muuhun järkytykseen on lääke: kieltäminen ja vastustaminen. Se onnistuu valehtelemalla itselleen, että se joku toinen on väärässä ja itse on oikeassa. On hyvä huomioida tässä yhteydessä, että itselleen valehtelun suhteen ei tarvitse välittää siitä onko oikeassa vai ei. Valhe rakentuu kahdesta: siitä, että uskottelee itsellensä olevansa oikeassa (väite). Se pitää myös sisällään sen, että ”uskotelma” (väitteen perusteet) perustuisi muka oikeasti tosiasioihin. Kun vääriä totuuksia ei voi asia-argumentein kumota, käytetään tunteita, vähättelyä, ylimielisyyttä ja manipulointia.

 

Vasemmistomedialla ja -klusterilla oli ennen vahva valta ihmisten mielissä. Reviiri oli laaja. Oli vähän aatteen vihollisia näkyvissä, paljon omia ja epävarmaa hiljaista ihmismassaa. Klusterilla oli määräävä markkina-asema viestinnässä, kun vihervasemmistolaiset (tai punavihreät) toimittajat kirjoittelivat juttujaan maailman luettavaksi. Sitten tulivat netti, some ja populistit. Hiljaisesta ihmismassasta alkoi paljastua yhä enemmän aatteen vihollisia. Kun tätä oli jatkunut tarpeeksi pitkään, toimittajat alkoivat kokea sen aidoksi uhaksi aatteelleen. Sitä piti alkaa vastustaa. Helpoin ja paras keino oli vaieta ”pahojen” hyvyydestä ja heitä auttavista uutisista. Toinen keino oli etsiä heistä jotain pahaa. Jos sellaista ei ollut tarjolla, oli mahdollista esittää heidät ikävässä valossa (ryhtyä toimittajasta ”dramaturgiksi”). Nämä keinot alkoivat ruokkia vastakkain asettelevaa ja kärjistynyttä mielikuvaa vastustajista. Leimatut kokivat kohtelunsa epäreiluksi ja kiihkeimmät (vihervasemmistolaisen) aatteen kannattajat uskoivat kaiken. Vuoden 1918 toisinto oli täällä taas.

 

Populistien yhä jatkuvat vaalivoitot, netin vihainen puhe, Brexit, Trump ja monet epämiellyttävät paljastukset asioiden (kuten siirtolaiskriisin) todellisesta laidasta ovat kaventaneet vihervasemmistolaisten reviiriä. Mitä nurkkaan ajetummiksi he itsensä kokevat, sitä kärjistyneempiä he ovat. Yhä useampi loikkaa riveistä, koska kokee kärjistyneen ilmapiirin vieraaksi. Loikkaukset ruokkivat keskinäistä epäluuloa entisestään ja jäljellä oleva porukka on yhä vain kiihkeämpää ja vetää puoleensa uusia hengenheimolaisia. Lopulta edessä on tuho.

 

Sota tulee. Ennen tuhoa taistelu ideologisesta hegemoniasta tullee kärjistymään, pahimmillaan mittoihin, mitä emme haluaisi nähdä. Näemme uuden aikakauden länsimaiden sisäisen mediasodan. Yhdysvalloissa ollaan jo pitkällä. Ainakin totuus tullaan raiskaamaan kerta toisensa jälkeen. Näinkin on jo. Mediaa käytetään härskisti hyväksi valta-asemien pönkittämiseen. Media ja valta naittavat toisensa toisilleen, koska toimittajat eivät voi tehdä kiihkeästi kaipaamiaan poliittisia päätöksiä. Kun heidän ainoa vaikuttamiskeinonsa, toimittaminen, ei tuota asiaan tulosta ja maailmaa uhkaa ”vääryys”, he liittoutuvat yhä tiiviimmin mieluisten vallanpitäjien kanssa. Siten vallanpitäjät voivat turvata asemansa ja media aatteensa. Kun mikä tahansa uhka on tarpeeksi suuri, moni ihminen on valmis pettämään kenet ja minkä tahansa pelastaakseen maailmankuvansa, aatteensa ja viime kädessä aina itsensä.

 

Yksi dalai-lama ei tietenkään mitään yllä olevaa aiheuta ja ainahan voi ottaa opiksi. Valitettavasti itsetutkiskelu ei ole toimittajamaista. Dalai Laman tapaus sattui vain osoittamaan etenkin Suomessa ja Ruotsissa kärkevän selvästi toimittajien rappeutuneen suhtautumisen totuuden välittämisestä herkässä aiheessa. Niinpä oltiin valmiita tahrimaan pyhän miehen maine pedofilialla. Se on osoitus toimittajien heikosti kehittyneestä itsekritiikistä. Länsimaiset arvot saavat jatkossa yhä enemmän hävitä egolle ja valtataistelulle.

]]>
8 http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261307-dalai-lama-ajoi-median-kriisiin-ja-peittelyyn#comments Dalai Lama Maahanmuutto Mediakritiikki Populismi Vihervasemmisto Fri, 21 Sep 2018 07:15:03 +0000 Mikko Kangasoja http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261307-dalai-lama-ajoi-median-kriisiin-ja-peittelyyn
Ylikansallista poliittista ideologiaa edistetään EU:n nimissä http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261140-ylikansallista-poliittista-ideologiaa-edistetaan-eun-nimissa <p>&nbsp;Valtamediaan kuuluva Hesari eli HS on valinnut näkyvästi neljä poliittista tavoitetta ja ideologiaa, joita se ajaa voimakkaasti ja ne ovat: ihmisestä aiheutuva ilmastonmuutos, EU, Nato, ja Trumpin politiikan vastustaminen. Saksan liittopresidentin Frank-Walter Steinmeierin vierailun johdosta maassamme Hesarille tarjoutui oiva tilaisuus tuoda esiin EU:n ylikansallisen ideologian esittelyä.</p><p>Maailmassa esiintyy vuorollaan suuria poliittisia suuntauksia, joista kannattaa mainita kansallisuusaate (=nationalismi), jonka seurauksena 1900-luvulla syntyi suuri joukko kansallisvaltioita Euroopassa ja Afrikassa sekä Venäjällä syntynyt ja kuollut ylikansallinen kommunismi. Sekä EU:lla, jota syystäkin joskus pilkataan nimellä Eurostoliitto, että Neuvostoliittolla on samoja piirteitä, jotka ovat yhtä vastenmielisiä ja vakavia yksittäisten kansalaisten kannalta. Sen vuoksi tuon asian esiin seuraavassa analyysissäni, joka perustuu Steinmeierin haastattelun ydinsanomaan.</p><p><strong>Yhtenäisyys</strong></p><p>Steinmeier on huolissaan EU:n yhtenäisyydestä, koska se on perushuoli kaikissa ylikansallisissa valtioissa kuten NL:ssa ja Kiinassa. Se on perussyy, miksi EU ei tule koskaan pysymään kasassa ilman pakkoa niin kuin ei pysynyt Neuvostoliittokaan. Steinmeier &ndash; eikä näköjään toimittajatkaan &ndash; tuo esiin sitä tosiasiaa, että Saksan liittokansleri on tosiasiallinen EU:n johtaja, jota Suomen pääministeri tukee kaikin tavoin. Niin tekee Sipilä ja niin teki Katainen, ja kuka siitä hyötyi? Katainen. Kun Merkelin mielestä piti pelastaa Saksan pankit, jotka olivat taanneet Kreikan lainoja, niin EU:n oma säännös, että kukin maa vastaa omista lainoistaan, heitettiin romukoppaan. Suomen ei olisi tarvinnut olla tällaisessa toiminnassa mukana.</p><p><strong>Yksittäiset maat ajautuvat pelinappuloiksi</strong></p><p>Yhtenäisyyden tarvetta Steinmeier perustelee sillä, että yksittäiset maat joutuvat pelinappuloiksi. Miten yksittäinen maa Euroopassa voi joutua pelinappulaksi? Steinmeier ei sano sitä ääneen, että se painostaja on tietenkin Venäjä. Voisiko Trump painostaa? Ilmeisesti kauppasodassa voisi, mutta yksittäinen maa pärjäisi yhtä hyvin kuin EU:kin, koska EU on paperitiikeri, joka yöllisissä kokouksissa tekee lopulta sen päätöksen, jonka Saksa haluaa. Venäjää pelätään, että se toteuttaa vanhaa panslavisitsta visiota, että se haluaa ulottua Atlantilta Tyyynellemerelle. Ei ole realismia.</p><p><strong>Äärioikeiston nousu</strong></p><p>EU:n ylikansallista politiikkaa on noussut vastustamaan kansallismieliset puolueet kaikissa EU-maissa. Useimmat tällaiset puolueet ovat poliittisen kentän oikealla laidalla ja joissakin tapauksissa äärioikealla. Mukana kuvioissa on myös ainakin Saksassa ja Ruotsissa natseja. Ruotsidemokraatit ovat sanoutuneet irti natseista. Se onkin ainut keino kansallismielisille puolueille, että puolueen elimissä ei ole yhtään tällaista henkilöä. Steinmeier ei peittele EU:n ylikansallisen ideologian tavoitetta: &rdquo;Pyrimme naapuriemme ja kumppaniemme kanssa vastaamaan haasteeseen niin, ettei <strong>uudelle nationalismille</strong> jää tilaa&rdquo;. Se on totta jo tämän päivän EU:ssa, että nationalismi on yhtä inhottava aate ja uhka kuin se oli Neuvostoliitossa. Se on kirosana, joka kyseenalaistaa EU:n yhtenäisyyden. Politiikassa voittaja on se, joka luo käsitteet ja leimaa niillä vastustajansa. EU:n ideologian tarkoituksena on osoittaa, että nationalistit ovat äärioikeistolaisia natseja eli säälittävää porukkaa. Tämä puhe näyttää menevän kaikkein huonoimmin perille Itä-Euroopan maissa, koska heillä on liian tuoreessa muistissa, mitä tarkoittaa ylikansallinen valtio pienille kansallisuuksille.</p><p><strong>Rauha Euroopassa</strong></p><p>EU mahtailee sillä, että se on pitänyt rauhan Euroopassa. Maailmansodat sai aikaan Saksan keisari ja Saksan Hitler ja Neuvostoliiton Stalin. Saksalaisena olisin toistaiseksi aika hiljaa tästä asiasta. Saksan liittokansleri on EU:n piilojohtaja ja rauhattomuus EU:ssa lisääntyy.</p><p><strong>EU:n vastuu lähialueiden kriiseistä</strong></p><p>EU on ottamassa suurvallan asenteen, että sillä on erikoisvastuu naapuriensa kriiseistä. EU oli yhdessä USA:n kanssa kaatamassa Ukrainan laillista hallitusta ja sai aikaan sekasorron. Tätäkö tarkoittaa EU rauhan asialla? Niin myös Neuvostoliitto oli viemässä rauhaa ympäri maailmaa.</p><p><strong>Maahanmuutto ja pakolaisuus</strong></p><p>Pakolaisuuden nimissä tapahtuva maahanmuutto EU-maihin osoittaa EU:n vakavat heikkoudet. Kun Merkel oli sitä mieltä, että kyllä Saksa voi ottaa pakolaisia Afrikasta ja Lähi-idästä, niin saman tien luovuttiin Schengen- ja Dublin-sopimuksista ja muut maat muutamaa Itä-Euroopan maata lukuun ottamatta hyväksyivät mukisematta sääntöjen rikkomisen.</p><p><strong>Venäjää ei pidä eristää</strong></p><p>Tekopyhästi Steinmeier sanoo, että Venäjää ei pidä eristää. Muille EU-maille asetettiin kauppapakotteita Venäjää vastaan, mutta miksi Saksa ostaa edelleen kaasua Venäjältä? Sillähän on jotain merkitystä Venäjälle. No mitäs meidän poliitikot välittävät maatalouden ahdingosta, jos EU sanoo, että pakottakaa Venäjää.</p><p><strong>Mikä on vakavinta EU:ssa?</strong></p><p>Mielestäni vakavinta on arvojen ja oikeusvaltion periaate, jota EU toimillaan avoimesti rikkoo. Neuvostoliiton kaikkein ahdistavin piirre yksittäisen kansalaisen kannalta oli oikeusvaltion puuttuminen. Valtio teki lait, tulkitsi niitä ja rikkoi niitä täysin avoimesti. EU tekee samoin. Se rikkoo omia säädöksiään täysin avoimesti kuten yksittäisen maiden lainojen avustaminen, Schengen-sopimus ja Dublin-sopimus. Mitä voit odottaa tällaiselta ylikansalliselta valtiolta? Varaudu mihin vain. Kun EU:lle annetaan lopullinen liittovaltion asema, niin olemme täysin arvaamattomassa tilanteessa.</p><p>+++++++++++++++++++++++++++++</p><p>Loppukaneetti. Lienee kaikille tullut selväksi, että olen EU:n ja euron vastustaja. Euro on aiheuttanut Suomelle satojen miljardien tappiot. Olen kansallisuusaatteen eli nationalismin kannattaja ja myös demokratian ja markkinatalouden (en kapitalismin) kannattaja.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  Valtamediaan kuuluva Hesari eli HS on valinnut näkyvästi neljä poliittista tavoitetta ja ideologiaa, joita se ajaa voimakkaasti ja ne ovat: ihmisestä aiheutuva ilmastonmuutos, EU, Nato, ja Trumpin politiikan vastustaminen. Saksan liittopresidentin Frank-Walter Steinmeierin vierailun johdosta maassamme Hesarille tarjoutui oiva tilaisuus tuoda esiin EU:n ylikansallisen ideologian esittelyä.

Maailmassa esiintyy vuorollaan suuria poliittisia suuntauksia, joista kannattaa mainita kansallisuusaate (=nationalismi), jonka seurauksena 1900-luvulla syntyi suuri joukko kansallisvaltioita Euroopassa ja Afrikassa sekä Venäjällä syntynyt ja kuollut ylikansallinen kommunismi. Sekä EU:lla, jota syystäkin joskus pilkataan nimellä Eurostoliitto, että Neuvostoliittolla on samoja piirteitä, jotka ovat yhtä vastenmielisiä ja vakavia yksittäisten kansalaisten kannalta. Sen vuoksi tuon asian esiin seuraavassa analyysissäni, joka perustuu Steinmeierin haastattelun ydinsanomaan.

Yhtenäisyys

Steinmeier on huolissaan EU:n yhtenäisyydestä, koska se on perushuoli kaikissa ylikansallisissa valtioissa kuten NL:ssa ja Kiinassa. Se on perussyy, miksi EU ei tule koskaan pysymään kasassa ilman pakkoa niin kuin ei pysynyt Neuvostoliittokaan. Steinmeier – eikä näköjään toimittajatkaan – tuo esiin sitä tosiasiaa, että Saksan liittokansleri on tosiasiallinen EU:n johtaja, jota Suomen pääministeri tukee kaikin tavoin. Niin tekee Sipilä ja niin teki Katainen, ja kuka siitä hyötyi? Katainen. Kun Merkelin mielestä piti pelastaa Saksan pankit, jotka olivat taanneet Kreikan lainoja, niin EU:n oma säännös, että kukin maa vastaa omista lainoistaan, heitettiin romukoppaan. Suomen ei olisi tarvinnut olla tällaisessa toiminnassa mukana.

Yksittäiset maat ajautuvat pelinappuloiksi

Yhtenäisyyden tarvetta Steinmeier perustelee sillä, että yksittäiset maat joutuvat pelinappuloiksi. Miten yksittäinen maa Euroopassa voi joutua pelinappulaksi? Steinmeier ei sano sitä ääneen, että se painostaja on tietenkin Venäjä. Voisiko Trump painostaa? Ilmeisesti kauppasodassa voisi, mutta yksittäinen maa pärjäisi yhtä hyvin kuin EU:kin, koska EU on paperitiikeri, joka yöllisissä kokouksissa tekee lopulta sen päätöksen, jonka Saksa haluaa. Venäjää pelätään, että se toteuttaa vanhaa panslavisitsta visiota, että se haluaa ulottua Atlantilta Tyyynellemerelle. Ei ole realismia.

Äärioikeiston nousu

EU:n ylikansallista politiikkaa on noussut vastustamaan kansallismieliset puolueet kaikissa EU-maissa. Useimmat tällaiset puolueet ovat poliittisen kentän oikealla laidalla ja joissakin tapauksissa äärioikealla. Mukana kuvioissa on myös ainakin Saksassa ja Ruotsissa natseja. Ruotsidemokraatit ovat sanoutuneet irti natseista. Se onkin ainut keino kansallismielisille puolueille, että puolueen elimissä ei ole yhtään tällaista henkilöä. Steinmeier ei peittele EU:n ylikansallisen ideologian tavoitetta: ”Pyrimme naapuriemme ja kumppaniemme kanssa vastaamaan haasteeseen niin, ettei uudelle nationalismille jää tilaa”. Se on totta jo tämän päivän EU:ssa, että nationalismi on yhtä inhottava aate ja uhka kuin se oli Neuvostoliitossa. Se on kirosana, joka kyseenalaistaa EU:n yhtenäisyyden. Politiikassa voittaja on se, joka luo käsitteet ja leimaa niillä vastustajansa. EU:n ideologian tarkoituksena on osoittaa, että nationalistit ovat äärioikeistolaisia natseja eli säälittävää porukkaa. Tämä puhe näyttää menevän kaikkein huonoimmin perille Itä-Euroopan maissa, koska heillä on liian tuoreessa muistissa, mitä tarkoittaa ylikansallinen valtio pienille kansallisuuksille.

Rauha Euroopassa

EU mahtailee sillä, että se on pitänyt rauhan Euroopassa. Maailmansodat sai aikaan Saksan keisari ja Saksan Hitler ja Neuvostoliiton Stalin. Saksalaisena olisin toistaiseksi aika hiljaa tästä asiasta. Saksan liittokansleri on EU:n piilojohtaja ja rauhattomuus EU:ssa lisääntyy.

EU:n vastuu lähialueiden kriiseistä

EU on ottamassa suurvallan asenteen, että sillä on erikoisvastuu naapuriensa kriiseistä. EU oli yhdessä USA:n kanssa kaatamassa Ukrainan laillista hallitusta ja sai aikaan sekasorron. Tätäkö tarkoittaa EU rauhan asialla? Niin myös Neuvostoliitto oli viemässä rauhaa ympäri maailmaa.

Maahanmuutto ja pakolaisuus

Pakolaisuuden nimissä tapahtuva maahanmuutto EU-maihin osoittaa EU:n vakavat heikkoudet. Kun Merkel oli sitä mieltä, että kyllä Saksa voi ottaa pakolaisia Afrikasta ja Lähi-idästä, niin saman tien luovuttiin Schengen- ja Dublin-sopimuksista ja muut maat muutamaa Itä-Euroopan maata lukuun ottamatta hyväksyivät mukisematta sääntöjen rikkomisen.

Venäjää ei pidä eristää

Tekopyhästi Steinmeier sanoo, että Venäjää ei pidä eristää. Muille EU-maille asetettiin kauppapakotteita Venäjää vastaan, mutta miksi Saksa ostaa edelleen kaasua Venäjältä? Sillähän on jotain merkitystä Venäjälle. No mitäs meidän poliitikot välittävät maatalouden ahdingosta, jos EU sanoo, että pakottakaa Venäjää.

Mikä on vakavinta EU:ssa?

Mielestäni vakavinta on arvojen ja oikeusvaltion periaate, jota EU toimillaan avoimesti rikkoo. Neuvostoliiton kaikkein ahdistavin piirre yksittäisen kansalaisen kannalta oli oikeusvaltion puuttuminen. Valtio teki lait, tulkitsi niitä ja rikkoi niitä täysin avoimesti. EU tekee samoin. Se rikkoo omia säädöksiään täysin avoimesti kuten yksittäisen maiden lainojen avustaminen, Schengen-sopimus ja Dublin-sopimus. Mitä voit odottaa tällaiselta ylikansalliselta valtiolta? Varaudu mihin vain. Kun EU:lle annetaan lopullinen liittovaltion asema, niin olemme täysin arvaamattomassa tilanteessa.

+++++++++++++++++++++++++++++

Loppukaneetti. Lienee kaikille tullut selväksi, että olen EU:n ja euron vastustaja. Euro on aiheuttanut Suomelle satojen miljardien tappiot. Olen kansallisuusaatteen eli nationalismin kannattaja ja myös demokratian ja markkinatalouden (en kapitalismin) kannattaja.

]]>
29 http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261140-ylikansallista-poliittista-ideologiaa-edistetaan-eun-nimissa#comments Äärinationalismi EU Maahanmuutto Nationalismi Tue, 18 Sep 2018 06:09:55 +0000 Antero Ollila http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261140-ylikansallista-poliittista-ideologiaa-edistetaan-eun-nimissa
Sisäministeri Mykkänen keksi porsaanreiän irakilaisten maahan jäämiseksi http://ainoahelmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260888-sisaministeri-mykkanen-keksi-porsaanreian-irakilaisten-maahan-jaamiseksi <p>Hallituspuolueiden hokema &quot;me tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa&quot; -mantra on varmasti soinut kuukaudesta toiseen kaikkien korvissa. Harva kuitenkaan suostuu erittelemään, millaista työperäistä maahanmuuttoa he tarkalleen ottaen edes haluavat. Euroopassahan työvoima voi liikkua suhteellisen vapaasti jo nyt, ja kuten tiedämme, esimerkiksi Afrikasta ja Lähi-idästä tulevat ihmiset eivät puolestaan työllisty järin hyvin. Oikeiden osaajien kohdalla tarveharkintaa ei ole nytkään, joten sillä saralla työvoiman liikkumiselle ei ole esteitä. Nytpä Kokoomuksessa on keksitty, miten kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet irakilaiset voivat jäädä maahan &quot;työperäisinä maahanmuuttajina&quot;.</p><p>Sisäministeri Mykkäsen (kok.) uusin tempaus tekee nimittäin selväksi sen, että hallituspuolueet tuntuvat tahtovan työperäistä maahanmuuttoa nimenomaan Lähi-idästä. Mykkänen on nyt sopinut Irakin sisäministeriön kanssa, että he tulevat Suomeen jakamaan irakilaisille, kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille passeja, jotta he voivat hakea työperusteista oleskelulupaa - ja jäädä mahdollisesti sen myötä Suomeen. Ylen arvion mukaan tällaisia henkilöitä olisi maassamme noin 500.</p><p>Tämä toimintatapa on vähintäänkin kyseenalainen. Ensinnäkin turvapaikkajärjestelmä ja -prosessi eivät ole työnhakua varten, eikä turvapaikan hakeminen oikeuta työperäiseen oleskelulupaan, ja tosiasiassa Mykkänen luo tällä jälleen uuden houkuttimen turvapaikanhakijoille: tervetuloa Suomeen hakemaan turvapaikkaa, mutta hanki ihmeessä käsittelyn aikana itsellesi työpaikka, ja kielteisen päätöksen myötä me hankimme sinulle passin, jotta voit hakea työperäistä oleskelulupaa. Kaikki muut puolueethan Perussuomalaisia lukuunottamatta haluavat myös poistaa tarveharkinnan, joka tarkoittaa, että näiden ihmisten työperäiset oleskelulupapäätökset olisivat todennäköisesti lähes sataprosenttisesti myönteisiä, jos muut ehdot täyttyvät.</p><p>Kyseenalaiseksi Mykkäsen toimintatavan tekee myös se, että kielteisen päätöksen saaneita irakilaisia on ollut hankalaa palauttaa kotimaahansa, sillä Irak on kieltäytynyt vastaanottamasta heitä puuttuvien passien vuoksi. Nyt Irak kuitenkin tulee jakamaan passeja - vain, jotta nämä ihmiset voisivat jäädä Suomeen. Olisiko Mykkäsen ollut fiksumpaa neuvotella Irak jakamaan passit samalla ihan jokaiselle irakilaiselle, jotta lentokoneet voidaan tankata, ja arviolta 10 000 laittomasti maassa olevan irakilaismiehen joukkio poistaa Suomen kamaralta?</p><p>Pääministeri lupasi turvapaikanhakijoille talonsa, nyt sisäministeri Mykkänen tarjoaa porsaanreikää, jolla ihmiset voivat tulla Suomeen istumaan vastaanottokeskukseen veronmaksajien varoilla, ja etsimään työtä ennen työperäisen oleskeluluvan hakemista. Että tällaista työperäistä maahanmuuttoa tällä kertaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallituspuolueiden hokema "me tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa" -mantra on varmasti soinut kuukaudesta toiseen kaikkien korvissa. Harva kuitenkaan suostuu erittelemään, millaista työperäistä maahanmuuttoa he tarkalleen ottaen edes haluavat. Euroopassahan työvoima voi liikkua suhteellisen vapaasti jo nyt, ja kuten tiedämme, esimerkiksi Afrikasta ja Lähi-idästä tulevat ihmiset eivät puolestaan työllisty järin hyvin. Oikeiden osaajien kohdalla tarveharkintaa ei ole nytkään, joten sillä saralla työvoiman liikkumiselle ei ole esteitä. Nytpä Kokoomuksessa on keksitty, miten kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet irakilaiset voivat jäädä maahan "työperäisinä maahanmuuttajina".

Sisäministeri Mykkäsen (kok.) uusin tempaus tekee nimittäin selväksi sen, että hallituspuolueet tuntuvat tahtovan työperäistä maahanmuuttoa nimenomaan Lähi-idästä. Mykkänen on nyt sopinut Irakin sisäministeriön kanssa, että he tulevat Suomeen jakamaan irakilaisille, kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille passeja, jotta he voivat hakea työperusteista oleskelulupaa - ja jäädä mahdollisesti sen myötä Suomeen. Ylen arvion mukaan tällaisia henkilöitä olisi maassamme noin 500.

Tämä toimintatapa on vähintäänkin kyseenalainen. Ensinnäkin turvapaikkajärjestelmä ja -prosessi eivät ole työnhakua varten, eikä turvapaikan hakeminen oikeuta työperäiseen oleskelulupaan, ja tosiasiassa Mykkänen luo tällä jälleen uuden houkuttimen turvapaikanhakijoille: tervetuloa Suomeen hakemaan turvapaikkaa, mutta hanki ihmeessä käsittelyn aikana itsellesi työpaikka, ja kielteisen päätöksen myötä me hankimme sinulle passin, jotta voit hakea työperäistä oleskelulupaa. Kaikki muut puolueethan Perussuomalaisia lukuunottamatta haluavat myös poistaa tarveharkinnan, joka tarkoittaa, että näiden ihmisten työperäiset oleskelulupapäätökset olisivat todennäköisesti lähes sataprosenttisesti myönteisiä, jos muut ehdot täyttyvät.

Kyseenalaiseksi Mykkäsen toimintatavan tekee myös se, että kielteisen päätöksen saaneita irakilaisia on ollut hankalaa palauttaa kotimaahansa, sillä Irak on kieltäytynyt vastaanottamasta heitä puuttuvien passien vuoksi. Nyt Irak kuitenkin tulee jakamaan passeja - vain, jotta nämä ihmiset voisivat jäädä Suomeen. Olisiko Mykkäsen ollut fiksumpaa neuvotella Irak jakamaan passit samalla ihan jokaiselle irakilaiselle, jotta lentokoneet voidaan tankata, ja arviolta 10 000 laittomasti maassa olevan irakilaismiehen joukkio poistaa Suomen kamaralta?

Pääministeri lupasi turvapaikanhakijoille talonsa, nyt sisäministeri Mykkänen tarjoaa porsaanreikää, jolla ihmiset voivat tulla Suomeen istumaan vastaanottokeskukseen veronmaksajien varoilla, ja etsimään työtä ennen työperäisen oleskeluluvan hakemista. Että tällaista työperäistä maahanmuuttoa tällä kertaa.

]]>
106 http://ainoahelmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260888-sisaministeri-mykkanen-keksi-porsaanreian-irakilaisten-maahan-jaamiseksi#comments Irak Maahanmuutto Pakkopalautukset Turvapaikanhakijat Työperäinen maahanmuutto Wed, 12 Sep 2018 15:19:52 +0000 Jenna Simula http://ainoahelmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260888-sisaministeri-mykkanen-keksi-porsaanreian-irakilaisten-maahan-jaamiseksi
Unkarin äänioikeus sekä taloudellinen tuki EU:ssa vaakalaudalla http://juliuslaurilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260869-unkarin-orban-hyvaksikayttaa-euta-eu-parlamentin-vastaus-tanaan <p>Keskiviikkona puoli kahdesta eteenpäin Euroopan Parlamentti äänestää päätöslauselmasta, joka toimisi ensimmäisenä askeleena <strong>Viktor Orbánin</strong> johtaman Unkarin rankaisemiseen muun muassa äänioikeuden sekä EU-tukien menetyksellä.</p><p>Helsingin Sanomien <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005823519.html">artikkelin </a>mukaan kyseessä olisi ensimmäinen kerta, kun parlamentti suosittelisi jäsenmaiden hallituksista koostuvalle Eurooppa-neuvostolle sekä Euroopan Komissiolle toimia EU:n perussopimuksen seitsemännen artiklan pohjalta. Sen mukaan jäsenvaltion tiettyjä oikeuksia voidaan panna hyllylle mikäli valtion katsotaan toimivan hyväksymiään EU:n perusarvoja vastaan.</p><p>Seitsemäs artikla on hyväksytty jokaisen EU-maan osalta osana Nizzan sopimusta vuonna 2001. Unkari hyväksyi sen liittyessään Euroopan Unioniin vuonna 2004.</p><p>Siitä huolimatta, että kyseessä on täysin omaehtoinen ja itse aiheutettu tilanne Unkarin toimesta, liikkuu tälläkin palstalla hämmentäviä narratiiveja Unkarin eristämisestä ja EU:n toteuttamasta kiristämisestä. Käyttääpä Orbán itsekin moista kielikuvaa tiheään.</p><p>Koko vyyhti on suhteellisen helppo tiivistää kahteen johdonmukaiseen toimintavaihtoehtoon Unkarin osalta.</p><p>Ensimmäinen vaihtoehto on, totta kai, noudattaa hyväksymiäsi Euroopan Unionin <a href="http://europarlamentti.info/fi/arvot-ja-tavoitteet/arvot/">perusarvoja</a>, jotka on määritelty Lissabonin sopimuksen yhteydessä vuonna 2009. Lissabonin sopimus on jälleen hyväksytty myös Unkarin toimesta, kuten muidenkin jäsenmaiden. Tällöin mitään ongelmaa ei tietenkään ole. Saat niitä EU-tukia joihin oikeutettu olet ja toimit täysivaltaisena arvoyhteisön jäsenenä.</p><p>Toinen vaihtoehto on, että et noudata hyväksymiäsi Euroopan Unionin perusarvoja. Tällöin täysin johdonmukaisesti et myöskään ole oikeutettu EU-tukiaisiin tai vaikuttamiseen arvoyhteisössä. Olet myös vapaa eroamaan niin tahtoessasi.</p><p>Tällä hetkellä Unkari pyrkii ajamaan kaksilla rattailla poimien rusinat pullasta: Orbánin johtama Unkari tahtoisi edelleen ottaa vastaan EU-tukia, joita se saa merkittävästi ja joista se on riippuvainen. Kuitenkaan Unkari ei tahdo noudattaa sen itsensä hyväksymiä EU:n perusarvoja, vaan toimii aktiivisesti niitä vastaan.</p><p>Hyödyt tahdotaan kyllä ottaa vastaan, mutta velvollisuuksista laistetaan.</p><hr /><p>Tänään äänestettävän päätöslauselman läpimeno näyttää ensimmäistä kertaa myöskin täysin mahdolliselta. Kriittisen ratkaisevassa roolissa ovat keskustaoikeistolaisen EPP-europuolueen jäsenet, johon myös Orbánin johtama ja Unkarissa hallitusvastuussa oleva Fidesz-puolue kuuluu.</p><p>Yllä siteeratun Helsingin Sanomien artikkelin mukaan ainakin EPP-ryhmään kuuluvan kokoomuksen europarlamenttiedustajat ovat äänestämässä päätöslauselman ja siis rankaisun puolesta. Samoin on tekemässä <strong>Sebastian Kurzin</strong> johtama Itävallan konservatiivipuolue, joka aiemmin on Orbánia lukuisissa yhteyksissä puolustanut ja on Orbánin tavoin erittäin kriittinen maahanmuuton suhteen.</p><p>Samaan aikaan EPP-europuolueen sisällä on kiertänyt aloite Fideszin potkimiseksi pois sen jäsenistöstä. Hollantilainen De Standaard <a href="http://www.standaard.be/cnt/dmf20180907_03719214">uutisoi</a>, että aloitteen tekijänä olisi suomalainen EPP:n jäsen, siis kokoomuslainen. EPP:n tanskalaiset, ruotsalaiset sekä luxemburgilaiset jäsenet ovat uutisen mukaan niin ikään kannattaneet ehdotusta.</p><p>Puoli kahdesta alkaen nähdään, onko Euroopan parlamentilla selkärankaa puolustaa Euroopan Unionin perusarvoja, vai onnistuuko Unkari jatkamaan kaksilla rattailla ajeluaan ja EU:n hyväksikäyttöä.</p><p>Samalla nähdään onko Unkarilla selkärankaa seisoa sanojensa ja toimiensa takana tietämistään seurauksista huolimatta. Joko noudatat hyväksymiäsi arvoja ja vastaanotat jäsenen edut, tai et noudata hyväksymiäsi arvoja ja et ole oikeutettu jäsenyyden etuihin.</p><p>Kukaan ei estä lähtemästä, jos arvot eivät kelpaa.</p><hr /><p>edit. Päätöslauselma meni läpi äänin kyllä: 448, ei: 197, tyhjä: 48.</p><p>Ensiaskel on otettu.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskiviikkona puoli kahdesta eteenpäin Euroopan Parlamentti äänestää päätöslauselmasta, joka toimisi ensimmäisenä askeleena Viktor Orbánin johtaman Unkarin rankaisemiseen muun muassa äänioikeuden sekä EU-tukien menetyksellä.

Helsingin Sanomien artikkelin mukaan kyseessä olisi ensimmäinen kerta, kun parlamentti suosittelisi jäsenmaiden hallituksista koostuvalle Eurooppa-neuvostolle sekä Euroopan Komissiolle toimia EU:n perussopimuksen seitsemännen artiklan pohjalta. Sen mukaan jäsenvaltion tiettyjä oikeuksia voidaan panna hyllylle mikäli valtion katsotaan toimivan hyväksymiään EU:n perusarvoja vastaan.

Seitsemäs artikla on hyväksytty jokaisen EU-maan osalta osana Nizzan sopimusta vuonna 2001. Unkari hyväksyi sen liittyessään Euroopan Unioniin vuonna 2004.

Siitä huolimatta, että kyseessä on täysin omaehtoinen ja itse aiheutettu tilanne Unkarin toimesta, liikkuu tälläkin palstalla hämmentäviä narratiiveja Unkarin eristämisestä ja EU:n toteuttamasta kiristämisestä. Käyttääpä Orbán itsekin moista kielikuvaa tiheään.

Koko vyyhti on suhteellisen helppo tiivistää kahteen johdonmukaiseen toimintavaihtoehtoon Unkarin osalta.

Ensimmäinen vaihtoehto on, totta kai, noudattaa hyväksymiäsi Euroopan Unionin perusarvoja, jotka on määritelty Lissabonin sopimuksen yhteydessä vuonna 2009. Lissabonin sopimus on jälleen hyväksytty myös Unkarin toimesta, kuten muidenkin jäsenmaiden. Tällöin mitään ongelmaa ei tietenkään ole. Saat niitä EU-tukia joihin oikeutettu olet ja toimit täysivaltaisena arvoyhteisön jäsenenä.

Toinen vaihtoehto on, että et noudata hyväksymiäsi Euroopan Unionin perusarvoja. Tällöin täysin johdonmukaisesti et myöskään ole oikeutettu EU-tukiaisiin tai vaikuttamiseen arvoyhteisössä. Olet myös vapaa eroamaan niin tahtoessasi.

Tällä hetkellä Unkari pyrkii ajamaan kaksilla rattailla poimien rusinat pullasta: Orbánin johtama Unkari tahtoisi edelleen ottaa vastaan EU-tukia, joita se saa merkittävästi ja joista se on riippuvainen. Kuitenkaan Unkari ei tahdo noudattaa sen itsensä hyväksymiä EU:n perusarvoja, vaan toimii aktiivisesti niitä vastaan.

Hyödyt tahdotaan kyllä ottaa vastaan, mutta velvollisuuksista laistetaan.


Tänään äänestettävän päätöslauselman läpimeno näyttää ensimmäistä kertaa myöskin täysin mahdolliselta. Kriittisen ratkaisevassa roolissa ovat keskustaoikeistolaisen EPP-europuolueen jäsenet, johon myös Orbánin johtama ja Unkarissa hallitusvastuussa oleva Fidesz-puolue kuuluu.

Yllä siteeratun Helsingin Sanomien artikkelin mukaan ainakin EPP-ryhmään kuuluvan kokoomuksen europarlamenttiedustajat ovat äänestämässä päätöslauselman ja siis rankaisun puolesta. Samoin on tekemässä Sebastian Kurzin johtama Itävallan konservatiivipuolue, joka aiemmin on Orbánia lukuisissa yhteyksissä puolustanut ja on Orbánin tavoin erittäin kriittinen maahanmuuton suhteen.

Samaan aikaan EPP-europuolueen sisällä on kiertänyt aloite Fideszin potkimiseksi pois sen jäsenistöstä. Hollantilainen De Standaard uutisoi, että aloitteen tekijänä olisi suomalainen EPP:n jäsen, siis kokoomuslainen. EPP:n tanskalaiset, ruotsalaiset sekä luxemburgilaiset jäsenet ovat uutisen mukaan niin ikään kannattaneet ehdotusta.

Puoli kahdesta alkaen nähdään, onko Euroopan parlamentilla selkärankaa puolustaa Euroopan Unionin perusarvoja, vai onnistuuko Unkari jatkamaan kaksilla rattailla ajeluaan ja EU:n hyväksikäyttöä.

Samalla nähdään onko Unkarilla selkärankaa seisoa sanojensa ja toimiensa takana tietämistään seurauksista huolimatta. Joko noudatat hyväksymiäsi arvoja ja vastaanotat jäsenen edut, tai et noudata hyväksymiäsi arvoja ja et ole oikeutettu jäsenyyden etuihin.

Kukaan ei estä lähtemästä, jos arvot eivät kelpaa.


edit. Päätöslauselma meni läpi äänin kyllä: 448, ei: 197, tyhjä: 48.

Ensiaskel on otettu.

]]>
89 http://juliuslaurilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260869-unkarin-orban-hyvaksikayttaa-euta-eu-parlamentin-vastaus-tanaan#comments Euroopan unioni Hyväksikäyttö Maahanmuutto Unkari Viktor Orbán Wed, 12 Sep 2018 08:53:07 +0000 Julius Lehtinen http://juliuslaurilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260869-unkarin-orban-hyvaksikayttaa-euta-eu-parlamentin-vastaus-tanaan
Kuinka tärkeäksi aiheeksi maahanmuutto nousee? http://selavii.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260778-kuinka-tarkeaksi-aiheeksi-maahanmuutto-nousee <p>Kaikille lienee selvää, että kyseessä on SDP, kun puhutaan yhden asian puolueesta. Korjaan Keskusta. Eikun Vihreät. No nythän tässä menee itsekkin sekaisin, sillä tarkoitin Kokoomusta. Sori, Vasemmistoliittoa, Perussuomalaisia, eikun...</p><p>Vaalit lähestyy ja käy kuten Ruotsissa. Vaalien puheenaiheeksi Suomessakin nousee maahanmuutto. Itse asiassa on jo noussut, vai mistä media ja kaikki puolueet nyt puhuu? Maahanmuutosta! Pahinta lienee se, että politikot tahallaan hämärtävät humanitäärisen ja työperäisen maahanmuuton. Kansalaiset ovat epätietoisia, eikä minkäänlaista järkevää keskustelua edes haluta aikaiseksi. Vastakkainasettelulla on helpompaa haudata ikävät asiat. Hajoita ja hallitse.</p><p>Ja ihan oikeasti olisi myös muitakin täkeitä aiheita käydä vaalikamppailua. Sote- ja maakuntauudistus on jäänyt maahanmuuton varjoon lähes tyystin. Toki näin pitkään politiikkaa seuranneena uskallan väittää, että asia nousee framille tuossa vuodenvaihteen tienoilla ja siitä pitää huolen SDP.</p><p>Vaalitaktiikkaa on hiottu eri kabineteissa pidemmän aikaa ja yksi toisensa jälkeen pulpahtelee esille. Tässä kuvaan astuu sitten myös media, joka omalta osaltaan ohjaa sitä mistä vaalikeskusteluja käydään. Esimerkkinä ihan tuore mielipide erään median päätoimittajalta: <a href="http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260723-halla-ahon-puolueessa-turha-riehaantua-ruotsista?ref=poiminnat" title="http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260723-halla-ahon-puolueessa-turha-riehaantua-ruotsista?ref=poiminnat">http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260723-halla-ahon-puolueess...</a></p><p>Tulitukea sataa myös liittojen suunnalta kaiken maailman lakkouhilla, mikä on jo nyt nähtävissä eri ulostuloissa ja näitä nähdään kiihtyvällä tahdilla vaalipäivän lähestyessä. Kansantalouden noususuhdanteessa tällaisia ei toivottavasti tarvitse nähdä.</p><p>Jokseenkin varmaa lienee kuitenkin, ettei nämä kaksi jo vuosikymmeniä uudistusta kaivannutta asiaa pääse maaliin tällä hallituskaudella. Ei ole edes varmaa kestääkö tämä hallitus kasassa kauden loppuun saakka. Sanansa sanottavana tässä on Sinisillä. Mikäli käyrät gallupeissa ei lähde nousukiitoon, niin Soinilaiset saattavat vetää ässän hihasta, kuten Vihreät tekivät viimeksi. Asiaa ei edistä osan oppositiosta esittämä epäluottamusesitys ulkoministeri Soinia kohtaan. (edistää toiselta kantilta).</p><p>Onko SDP:n vaalivoitto jo kirkossa kuulutettu? Tuskin, sillä pääministeripuolueena maakuntauudistus alkaisi taas alusta ja hallituskokoonpanosta riippuen myös sote-uudistus. Tämähän tietäisi sitä, että yksityiseen terveydenhuoltopalveluihin sijoittaneet vetäisivät riskin kasvaessa sijoituksensa pois ja &quot;valinnanvapaus&quot; kariutuisi. Rohkeimmat menettäisivät sijoittamansa ja Kokoomus saisi vaaliaseen kosiskella köyhiä, sekä sairaita.&nbsp;</p><p>SDP:n vaalivoitto käytännössä tarkittaisi maakuntauudistuksen kannalta sitä, että seuraavat neljä vuotta vatvottaisiin uudistusta viiden maakunnan pohjalta. Tämähän ei käy Keskustalle, mutta Kokoomuksen ollessa hallituksessa se olisi hyvinkin mieleinen vaihtoehto. Apuja tulisi tietenkin apulaisilta, eli RKP:n ja Vihreiden suunnalta. Tietenkin kalliilla myönnytyksillä, mutta nehän kuuluvat hallitusyhteistyön ylläpitämiseksi. Kotimaista maataloutta kuritettaisiin juuri kuten Vihreiden juuri julkaisemassa maatalousohjelmassa kuvaillaan. Maksajiksi tälle hulluudelle tulisi ne perinteiset pienituloiset. Vihreiden ohjelma on suoraan sanottuna otsikostaan poikkeavasti kestämätön jos sitä viitsii tarkemmin analysoida.</p><p><a href="https://www.vihreat.fi/artikkeli/2018/09/vihreiden-maatalousohjelma-suomalaisesta-maataloudesta-tehtava-maailman-eettisinta-kestavinta#.W5X4jBpORca.facebook" title="https://www.vihreat.fi/artikkeli/2018/09/vihreiden-maatalousohjelma-suomalaisesta-maataloudesta-tehtava-maailman-eettisinta-kestavinta#.W5X4jBpORca.facebook">https://www.vihreat.fi/artikkeli/2018/09/vihreiden-maatalousohjelma-suom...</a></p><p>Eipä siinä mitä. Vaalit tulee, kuten aina ja vaalikarjan muisti on lyhyt. Tuohon jos joku lääketeollisuuden firma keksisi poliittista muistia pidentävän lääkkeen, niin ehkäpä päättäjinä istuisi seuraavaksi vain lääketeollisuudesta kuppaavia tohtoreita, eikä puoluepoliittisesti lobbareiden ohjaamia julkkiksia, urheilijoita, missejä... tai jonkin kiintiön täyttäviä.&nbsp;</p><p>Ps. Tarkoitus oli vastata Vesa Levosen blogiin ja kysymykseen: Miten arvioisitte kuinka tärkeäksi aiheeksi maahanmuutto nousee Suomen seuraavissa eduskuntavaaleissa ja kuinka tärkeä asia se teille itsellenne on?</p><p>Vastauksestani ryöpsähti hieman pitkä ja aiheesta poikkeava, niin aattelin avata uuden blogin.</p><p><a href="http://vesalevonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/comment/reply/260765/3954648" title="http://vesalevonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/comment/reply/260765/3954648">http://vesalevonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/comment/reply/260765/3954648</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaikille lienee selvää, että kyseessä on SDP, kun puhutaan yhden asian puolueesta. Korjaan Keskusta. Eikun Vihreät. No nythän tässä menee itsekkin sekaisin, sillä tarkoitin Kokoomusta. Sori, Vasemmistoliittoa, Perussuomalaisia, eikun...

Vaalit lähestyy ja käy kuten Ruotsissa. Vaalien puheenaiheeksi Suomessakin nousee maahanmuutto. Itse asiassa on jo noussut, vai mistä media ja kaikki puolueet nyt puhuu? Maahanmuutosta! Pahinta lienee se, että politikot tahallaan hämärtävät humanitäärisen ja työperäisen maahanmuuton. Kansalaiset ovat epätietoisia, eikä minkäänlaista järkevää keskustelua edes haluta aikaiseksi. Vastakkainasettelulla on helpompaa haudata ikävät asiat. Hajoita ja hallitse.

Ja ihan oikeasti olisi myös muitakin täkeitä aiheita käydä vaalikamppailua. Sote- ja maakuntauudistus on jäänyt maahanmuuton varjoon lähes tyystin. Toki näin pitkään politiikkaa seuranneena uskallan väittää, että asia nousee framille tuossa vuodenvaihteen tienoilla ja siitä pitää huolen SDP.

Vaalitaktiikkaa on hiottu eri kabineteissa pidemmän aikaa ja yksi toisensa jälkeen pulpahtelee esille. Tässä kuvaan astuu sitten myös media, joka omalta osaltaan ohjaa sitä mistä vaalikeskusteluja käydään. Esimerkkinä ihan tuore mielipide erään median päätoimittajalta: http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260723-halla-ahon-puolueessa-turha-riehaantua-ruotsista?ref=poiminnat

Tulitukea sataa myös liittojen suunnalta kaiken maailman lakkouhilla, mikä on jo nyt nähtävissä eri ulostuloissa ja näitä nähdään kiihtyvällä tahdilla vaalipäivän lähestyessä. Kansantalouden noususuhdanteessa tällaisia ei toivottavasti tarvitse nähdä.

Jokseenkin varmaa lienee kuitenkin, ettei nämä kaksi jo vuosikymmeniä uudistusta kaivannutta asiaa pääse maaliin tällä hallituskaudella. Ei ole edes varmaa kestääkö tämä hallitus kasassa kauden loppuun saakka. Sanansa sanottavana tässä on Sinisillä. Mikäli käyrät gallupeissa ei lähde nousukiitoon, niin Soinilaiset saattavat vetää ässän hihasta, kuten Vihreät tekivät viimeksi. Asiaa ei edistä osan oppositiosta esittämä epäluottamusesitys ulkoministeri Soinia kohtaan. (edistää toiselta kantilta).

Onko SDP:n vaalivoitto jo kirkossa kuulutettu? Tuskin, sillä pääministeripuolueena maakuntauudistus alkaisi taas alusta ja hallituskokoonpanosta riippuen myös sote-uudistus. Tämähän tietäisi sitä, että yksityiseen terveydenhuoltopalveluihin sijoittaneet vetäisivät riskin kasvaessa sijoituksensa pois ja "valinnanvapaus" kariutuisi. Rohkeimmat menettäisivät sijoittamansa ja Kokoomus saisi vaaliaseen kosiskella köyhiä, sekä sairaita. 

SDP:n vaalivoitto käytännössä tarkittaisi maakuntauudistuksen kannalta sitä, että seuraavat neljä vuotta vatvottaisiin uudistusta viiden maakunnan pohjalta. Tämähän ei käy Keskustalle, mutta Kokoomuksen ollessa hallituksessa se olisi hyvinkin mieleinen vaihtoehto. Apuja tulisi tietenkin apulaisilta, eli RKP:n ja Vihreiden suunnalta. Tietenkin kalliilla myönnytyksillä, mutta nehän kuuluvat hallitusyhteistyön ylläpitämiseksi. Kotimaista maataloutta kuritettaisiin juuri kuten Vihreiden juuri julkaisemassa maatalousohjelmassa kuvaillaan. Maksajiksi tälle hulluudelle tulisi ne perinteiset pienituloiset. Vihreiden ohjelma on suoraan sanottuna otsikostaan poikkeavasti kestämätön jos sitä viitsii tarkemmin analysoida.

https://www.vihreat.fi/artikkeli/2018/09/vihreiden-maatalousohjelma-suomalaisesta-maataloudesta-tehtava-maailman-eettisinta-kestavinta#.W5X4jBpORca.facebook

Eipä siinä mitä. Vaalit tulee, kuten aina ja vaalikarjan muisti on lyhyt. Tuohon jos joku lääketeollisuuden firma keksisi poliittista muistia pidentävän lääkkeen, niin ehkäpä päättäjinä istuisi seuraavaksi vain lääketeollisuudesta kuppaavia tohtoreita, eikä puoluepoliittisesti lobbareiden ohjaamia julkkiksia, urheilijoita, missejä... tai jonkin kiintiön täyttäviä. 

Ps. Tarkoitus oli vastata Vesa Levosen blogiin ja kysymykseen: Miten arvioisitte kuinka tärkeäksi aiheeksi maahanmuutto nousee Suomen seuraavissa eduskuntavaaleissa ja kuinka tärkeä asia se teille itsellenne on?

Vastauksestani ryöpsähti hieman pitkä ja aiheesta poikkeava, niin aattelin avata uuden blogin.

http://vesalevonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/comment/reply/260765/3954648

]]>
12 http://selavii.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260778-kuinka-tarkeaksi-aiheeksi-maahanmuutto-nousee#comments Eduskuntavaalit 2019 Maahanmuutto Maakuntauudistus Sote Vesa Levonen Mon, 10 Sep 2018 19:06:56 +0000 Seppo Lavikainen http://selavii.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260778-kuinka-tarkeaksi-aiheeksi-maahanmuutto-nousee
Maahanmuutto ja Vantaan ghettoutumiskehitys http://alpiripatti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260746-maahanmuutto-ja-vantaan-ghettoutumiskehitys <p>Ruotsin vaalien lopputulos ravistelee kansankotia, joka on alkanut herätä jatkuvasti kasvavaan maahanmuuttoon ja sen vaikutuksista hyvinvointiyhteiskuntaan. Suomikin tarvitsee järkiperäistä ja jämäkkää, mutta kuitenkin maltillista ja asiallista keskustelua avomielisestä maahanmuuttopolitiikasta turvapaikanhakijoineen ja pakolaisineen.</p><p>Tarvitsemme maahanmuuttokeskustelua ilman rasismia.</p><p>On tiedettävä, ketä maahan tulee. Turvapaikkapäätökset on tehtävä nopeasti nykyisen jahkaamisen sijaan. Valitusprosesseihin on saatava jämäkkyyttä, päätökset on tehtävä pikaisesti. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet on poistettava heti maasta. Hädässä olevia ja apua tarvitsevia naisia, lapsia ja vanhuksia on autettava.&nbsp;</p><p>On kuitenkin aika lopettaa perusteeton hyysääminen. Emme kuitenkaan tarvitse poliisivaltiota ja rasismia. En kannata rajat kiinni politiikkaa, mutta en myöskään tulkaa kaikki tänne suvaitsevaisuutta. Sanotaan, ettei pelolle pidä antaa sijaa, mutta jo nyt yhteiskuntamme erityissuojeluksessa ovat rikolliset ja muut häirikköluuserivätykset on saatava kuriin.</p><p>Myös suomalaisten puolueiden on noudatettava laillista yhteiskuntajärjestystä.</p><p>Vihervasemmistolainen populismi syleilee maailmaa, joten tarvitsemme enemmän maalaisjärkeen perustuvaa kansallisen edun turvaavaa politiikkaa, joka kuuntelee kansalaisten tuskaa ja tekee tästä oikeat johtopäätökset.</p><p>Maahanmuuttokriittisiä ei pidä eristää Ruotsissa eikä Suomessa. Ruotsin on hyvä ottaa mallia Suomesta, jossa Perussuomalaiset otettiin maistamaan valtaa. Se teki tehtävänsä, valta pistää ojennukseen ääripäitä. Tästä on seurannut tärkeä kehitys. Kriittinen maahanmuuttokeskustelu on levinnyt myös isojen puolueiden agendalle ja vaikuttanut näkemyksiin maahanmuutosta.</p><p>Keskustelussa on myös havaittavissa enemmän asiallisuutta, mutta samaan aikaan moni ei uskalla puhua edes maltillisista näkemyksistä maahanmuuttoon liittyen.</p><p>Turvallinen, vapaa ja hyvinvoiva yhteiskunta ei ole mahdollista vain hyväuskoisena hölmönä laput silmillä kulkien, ihmisten keskinäistä rakkautta julistaen ja tosiasioille selän kääntäen. Olen pitemmän aikaa pohtinut kantaani maahanmuuttoon ja sen lieveilmiöihin. Vuosi sitten Turussa tapahtuneet kauheudet olivat viimeinen pisara, maahanmuuttopolitiikkaa on tiukennettava. Isku ihmisyyttä, demokratiaa ja vapaata yhteiskuntaa kohtaan vavisutti vuosi suomalaisten turvallisuuden tunnetta.</p><p>Maassa on elettävä maan tavalla.</p><p>Muun muassa naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksia loukkaava kunniaväkivalta on kitkettävä. Burkakielto on perusteltua. Suomi on kristitty maa, joten sen tulee näkyä kulttuurissamme ilman, että pyllistämme muualta tuleville. Perusteellinen ja ravisteleva keskustelu ei kuitenkaan tarkoita rasismin hyväksymistä, sillä halusimmepa tai ei, pohjolakin kansainvälistyy.</p><p>Tarvitaan oikeita tekoja kaupunkisuunnitteluun maahanmuuttajien kasautumisen estämiseksi samoille alueille. Eriytymiskehitys muun muassa Vantaalla on pysäytettävä tehokkaammalla kaupunkisuunnittelulla.</p><p>Vantaallakin on jo useita asuinalueita, joissa maahanmuuttajien osuus on jo yli 20 prosenttia. Hakunilassa jo joka kolmas asukas on maahanmuuttaja. Siellä käydessä olen hämilläni. Olenko todellakin Vantaalla. Ränsistynyt ostari. Terveyskeskuksessa ei näy kantasuomalaisia nimeksikään. Näin on jatkunut jo useita vuosia.</p><p>Nyt tarvitaan päättäjien juhlapuheiden sijaan tekoja, ennen kuin ghettoutumiskehitys on hallitsematon.</p><p>Erilaisten ihmisten rauhallinen ja kunnioittava yhteiselo on turvattava.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ruotsin vaalien lopputulos ravistelee kansankotia, joka on alkanut herätä jatkuvasti kasvavaan maahanmuuttoon ja sen vaikutuksista hyvinvointiyhteiskuntaan. Suomikin tarvitsee järkiperäistä ja jämäkkää, mutta kuitenkin maltillista ja asiallista keskustelua avomielisestä maahanmuuttopolitiikasta turvapaikanhakijoineen ja pakolaisineen.

Tarvitsemme maahanmuuttokeskustelua ilman rasismia.

On tiedettävä, ketä maahan tulee. Turvapaikkapäätökset on tehtävä nopeasti nykyisen jahkaamisen sijaan. Valitusprosesseihin on saatava jämäkkyyttä, päätökset on tehtävä pikaisesti. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet on poistettava heti maasta. Hädässä olevia ja apua tarvitsevia naisia, lapsia ja vanhuksia on autettava. 

On kuitenkin aika lopettaa perusteeton hyysääminen. Emme kuitenkaan tarvitse poliisivaltiota ja rasismia. En kannata rajat kiinni politiikkaa, mutta en myöskään tulkaa kaikki tänne suvaitsevaisuutta. Sanotaan, ettei pelolle pidä antaa sijaa, mutta jo nyt yhteiskuntamme erityissuojeluksessa ovat rikolliset ja muut häirikköluuserivätykset on saatava kuriin.

Myös suomalaisten puolueiden on noudatettava laillista yhteiskuntajärjestystä.

Vihervasemmistolainen populismi syleilee maailmaa, joten tarvitsemme enemmän maalaisjärkeen perustuvaa kansallisen edun turvaavaa politiikkaa, joka kuuntelee kansalaisten tuskaa ja tekee tästä oikeat johtopäätökset.

Maahanmuuttokriittisiä ei pidä eristää Ruotsissa eikä Suomessa. Ruotsin on hyvä ottaa mallia Suomesta, jossa Perussuomalaiset otettiin maistamaan valtaa. Se teki tehtävänsä, valta pistää ojennukseen ääripäitä. Tästä on seurannut tärkeä kehitys. Kriittinen maahanmuuttokeskustelu on levinnyt myös isojen puolueiden agendalle ja vaikuttanut näkemyksiin maahanmuutosta.

Keskustelussa on myös havaittavissa enemmän asiallisuutta, mutta samaan aikaan moni ei uskalla puhua edes maltillisista näkemyksistä maahanmuuttoon liittyen.

Turvallinen, vapaa ja hyvinvoiva yhteiskunta ei ole mahdollista vain hyväuskoisena hölmönä laput silmillä kulkien, ihmisten keskinäistä rakkautta julistaen ja tosiasioille selän kääntäen. Olen pitemmän aikaa pohtinut kantaani maahanmuuttoon ja sen lieveilmiöihin. Vuosi sitten Turussa tapahtuneet kauheudet olivat viimeinen pisara, maahanmuuttopolitiikkaa on tiukennettava. Isku ihmisyyttä, demokratiaa ja vapaata yhteiskuntaa kohtaan vavisutti vuosi suomalaisten turvallisuuden tunnetta.

Maassa on elettävä maan tavalla.

Muun muassa naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksia loukkaava kunniaväkivalta on kitkettävä. Burkakielto on perusteltua. Suomi on kristitty maa, joten sen tulee näkyä kulttuurissamme ilman, että pyllistämme muualta tuleville. Perusteellinen ja ravisteleva keskustelu ei kuitenkaan tarkoita rasismin hyväksymistä, sillä halusimmepa tai ei, pohjolakin kansainvälistyy.

Tarvitaan oikeita tekoja kaupunkisuunnitteluun maahanmuuttajien kasautumisen estämiseksi samoille alueille. Eriytymiskehitys muun muassa Vantaalla on pysäytettävä tehokkaammalla kaupunkisuunnittelulla.

Vantaallakin on jo useita asuinalueita, joissa maahanmuuttajien osuus on jo yli 20 prosenttia. Hakunilassa jo joka kolmas asukas on maahanmuuttaja. Siellä käydessä olen hämilläni. Olenko todellakin Vantaalla. Ränsistynyt ostari. Terveyskeskuksessa ei näy kantasuomalaisia nimeksikään. Näin on jatkunut jo useita vuosia.

Nyt tarvitaan päättäjien juhlapuheiden sijaan tekoja, ennen kuin ghettoutumiskehitys on hallitsematon.

Erilaisten ihmisten rauhallinen ja kunnioittava yhteiselo on turvattava.

]]>
9 http://alpiripatti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260746-maahanmuutto-ja-vantaan-ghettoutumiskehitys#comments Eriytymiskehitys Ghettoutuminen Kaupunkisuunnittelu Maahanmuutto Ruotsin vaalit Mon, 10 Sep 2018 09:01:47 +0000 Alpi Ripatti http://alpiripatti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260746-maahanmuutto-ja-vantaan-ghettoutumiskehitys
Ruotsin vaalit: mullistuksesta lässähdys http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260726-ruotsin-vaalit-mullistuksesta-lassahdys <p>Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:n viimeisin vaaliennuste lupaili monessa suhteessa mullistuksen vaaleja länsinaapuriin mutta tuloksena oli lähinnä lässähdys.</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; Ennuste&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Tulos</p><p><strong>Punavihreäblokki</strong></p><p>Sosialidemokraatit &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; 24,9%&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; 28,4%</p><p>Vasemmistopuolue &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; 10,0%&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; 7,9%</p><p>Ympäristöpuolue&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; 5,0%&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; 4,3%</p><p><strong>Porvariallianssi</strong></p><p>Maltillinen Kokoomus &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; 17,7%&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; 19,8%</p><p>Keskustapuolue &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; 8,6%&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; 8,6%</p><p>Liberaalit &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; 6,5%&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; 5,5%&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p>Kristillisdemokraatit &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; 5,7%&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; 6,4%</p><p>&nbsp;</p><p>Ruotsidemokraatit &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; 19,1%&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; 17,6%</p><p>Pitkässä perspektiivissä sosialidemokraattien tulos on historiallisen huono. Ainoastaan vuoden 1911 vaaleissa sosialidemokraatit ovat alittaneet 30%kannatuksen ja nyt puolueen kannatus laski niukasti vuoden 1911 tuloksen (28,5%) alle. Lyhyellä perspektiivillä sosialidemokraattien 28,4%kannatusta (laskua 2,8) voidaan pitää torjuntavoittona ja puolueen säilymistä suurimpana puolueena sinällään vaalivoittona.</p><p>Maltillinen Kokoomus päihitti selkeästi gallupit mutta puolue on tehnyt historiaa melkein puolittamalla kannatuksensa vain kahdeksassa vuodessa. Vuoden 2010 parlamenttivaaleissa puolue saavutti 30,1%kannatuksen ja nyt kannatus jäi alle 20%:n (laskua 3,5). Puolue kuitenkin onnistui säilyttämään asemansa toiseksi suurimpana puolueena.</p><p>Ennusteeseen verrattuna Ruotsidemokraatit olivat vaalien alisuoriutujia. 4,7% kannatuksenkasvu on erinomainen mutta selkeästi alhaisempi kuin vuoden 2014 parlamenttivaaleissa (7,2). Puolue säilyi kolmanneksi suurimpana puolueena eikä onnistunut kiilaamaan Maltillisen Kokoomuksen edelle, jytky jäi saavuttamatta. &nbsp;Länsinaapurin vaaleissa&nbsp; vahvistui käsitys siitä, että gallupeissa oikeistopopulistien kannatus arvioidaan järjestelmällisesti liian suureksi. Sama on toistunut Ranskan ja Alankomaiden vaaleissa. Selkeästi argumentit, että kansalaiset&nbsp; eivät kehtaa vastata gallupeihin totuudenmukaisesti eli kertoa äänestävästi populistipuoluetta, on puhdasta hölynpölyä.</p><p>Pienpuolueiden osalta selkeisiin voittajiin voidaan laskea Liberaalit ja Keskustapuolue, jälkimmäisen vahvasta kannatuksesta on yksinomaan kiittämineen puolueen puheenjohtaja Annie Lööfin suoritusta vaalikampanjassa. Ympäristöpuolue voi pitää suoristustaan vaalivoittona, sillä vaikka kannatus laski&nbsp; merkittävästi niin puolue ylittää 4% äänikynnyksen ja säilyy valtiopäivillä.</p><p>Ruotsin Ympäristöpuolueen romahdus näyttää olevan osa yleiseurooppalaista trendiä, jossa pelkästään ympäristökysymysten pohjalta syntyneet puolueet ovat menettäneet tenhonsa. Aikaisemmin vihreiden otaksuttiin korvaavaan sosialidemokraatit&nbsp; yhteiskuntia uudistavina voimina mutta toisin kävi. Nykyisin suurin osa perinteisistä puolueista on ottanut ympäristökysymykset ja ilmastonmuutoksen vakavasti, joten erillisten ympäristöpuolueiden tarpeellisuus on vähentynyt merkittävästi.</p><p><strong>Ruotsin historian vaikeimmat hallitusneuvottelut.</strong></p><p>Vaalitulos ennakoi todella vaikeita hallitusneuvotteluita. Nyt blokkien kannatus on paikoissa mitattuna 144-143 sosialidemokraattien johtaman blokin eduksi Ruotsidemokraattien kannatuksen ollessa 62 paikkaa, prosentuaalisesti blokkien kannatukset ovat todella tasan 40,6%-40,3%, Ruotsidemokraatit 17,7%. Kummallakin blokilla on yhtä paljon tai vähän valtaa vaatia itselleen hallitusvastuuta.</p><p>Vaalitulos saattaa johtaa blokkipolitiikan murtumiseen Ruotsissa. Mikäli Maltillisten puheenjohtaja pitää kiinni lausunnostaan, että pääministeriys kuuluu porvariallianssille, niin enemmistöä ei ole mahdollista saavuttaa ilman Ruotsidemokraatteja. Heidän ottamisensa mukaan porvarihallitukseen johtaisi todennäköisesti Keskustapuolueen ja Liberaalien siirtymiseen syrjään porvariyhteistyöstä.&nbsp;&nbsp;</p><p>Punavihreänblokin näkökulmasta Lööfiin johtama Keskustapuolue voisi&nbsp; olla sopiva kumppani tulevaan hallitukseen. Ainakin vaalipuheiden perusteella olisi mahdollista saavuttaa kompromissiratkaisu hallitusyhteistyöstä Ruotsidemokraattien pakottamana. Keskustapuolue vahvistaisi punavihreiden hallituspohjaa ja heikentäisi SD:n mahdollisuuksia saavuttaa vaa&#39;ankieliasema valtiopäivillä.</p><p>Vaalituloksen kommentoinnissa on myös heitetty ilmoille sateenkaarihallitus, jollainen oli Suomessa Paavo Lipposen johdolla 1995-2003. Mahdollisia kokoonpanoja olisi S+M+C+MP tai S+M+C+L+MP. Sateenkaarihallitus kuitenkin edellyttäisi merkittäviä kompromisseja vaalitavoitteista ja olisi äänestäjien kuluttajansuojan kannalta erittäin ongelmallista. Nyt merkittävä osa ruotsalaisista on antanut äänensä puolueille sillä oletuksella, että hallitus tulee olemaan joko punavihreä tai porvari. Minkäänlaisesta sateenkaarihallituksesta ei ole ollut vaalikeskusteluissa puhetta.</p><p>Oli hallitusyhdistelmä sitten mikä tahansa niin keskiössä tulee olemaan kysymys Ruotsidemokraattien asemasta. Puolueen kasvu viimeisten vaalien aikana osoittaa siitä tulleen keskeinen osa länsinaapuriin politiikkaa. Siksi onki toivottavaa etteivät perinteiset puolueet pyri vaientamaan Ruotsidemokraatteja työntämällä heitä syrjään valtiopäivillä. Viidennes ruotsalaisista on antanut heille demokraattisissa vaaleissa tukensa ja tätä tulee nyt vain kunnioittaa. Demokratiassa kun on mahdollista, että osa kansasta äänestää enemmistön näkökulmasta väärin. Pyrkimys työntää Ruotsidemokraatit paitsioon ainoastaan kasvattaa heidän suosiotaan ja seuraavissa vaaleissa puolueen muodostama ongelma poliittiselle järjestelmälle saattaa paisua liian suureksi. Valta ja vastaa ovat myös parhaimmat keinot populistien romahduttamiseksi. Kun tarjolla on vain retoriikkaa eikä realistisia keinoja niin kannatus sulaa nopeasti. Tästä on näyttöä Suomessa niin SMP:n kuin Perussuomalaisten tapauksissa.</p><p>P.S.</p><p>Parlamenttivaalien yhteydessä järjestettiin myös&nbsp; maakunta- ja kuntavaalit. Pikaisella tarkastelulla Ruotsin 20 maakunnassa vaalitulos noudatteli valtakunnallista kannatusta. Sosialidemokraatit saavuttivat suurimman puolueen aseman 18:sta ja toiseksi suurimman kahdessa maakunnassa, Maltillinen Kokoomus oli suurin yhdessä ja toiseksi suurin 13:sta maakunnassa. Ruotsidemokraattien kohtalona oli olla myös maakunnissa kolmanneksi suurin puolue, mutta vain 12:sta maakunnassa. Mielenkiintoisin huomio on, että mitä pohjoisempiin maakuntiin siirrytään niin sitä heikompaa on Ruotsidemokraattien maakunnallinen kannatus.</p><p>P.S.S.</p><p>Vaalien pohjanoteerauksen saavutti suuresti arvostamani Yleisradio. Areenan lähetys pohjattiin pelkästään ovensuukyselyihin, niitä kommentoitiin näyttelijöiden ja bloggareiden toimesta ja koko lähetys päätettiin siinä vaiheessa kun ensimmäisiä varsinaisia tuloksia alkoi tulla. Käsittämätöntä.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:n viimeisin vaaliennuste lupaili monessa suhteessa mullistuksen vaaleja länsinaapuriin mutta tuloksena oli lähinnä lässähdys.

                                                          Ennuste            Tulos

Punavihreäblokki

Sosialidemokraatit                     24,9%                 28,4%

Vasemmistopuolue                  10,0%                 7,9%

Ympäristöpuolue                       5,0%                  4,3%

Porvariallianssi

Maltillinen Kokoomus              17,7%                 19,8%

Keskustapuolue                         8,6%                   8,6%

Liberaalit                                        6,5%                   5,5%                  

Kristillisdemokraatit                  5,7%                   6,4%

 

Ruotsidemokraatit                    19,1%                 17,6%

Pitkässä perspektiivissä sosialidemokraattien tulos on historiallisen huono. Ainoastaan vuoden 1911 vaaleissa sosialidemokraatit ovat alittaneet 30%kannatuksen ja nyt puolueen kannatus laski niukasti vuoden 1911 tuloksen (28,5%) alle. Lyhyellä perspektiivillä sosialidemokraattien 28,4%kannatusta (laskua 2,8) voidaan pitää torjuntavoittona ja puolueen säilymistä suurimpana puolueena sinällään vaalivoittona.

Maltillinen Kokoomus päihitti selkeästi gallupit mutta puolue on tehnyt historiaa melkein puolittamalla kannatuksensa vain kahdeksassa vuodessa. Vuoden 2010 parlamenttivaaleissa puolue saavutti 30,1%kannatuksen ja nyt kannatus jäi alle 20%:n (laskua 3,5). Puolue kuitenkin onnistui säilyttämään asemansa toiseksi suurimpana puolueena.

Ennusteeseen verrattuna Ruotsidemokraatit olivat vaalien alisuoriutujia. 4,7% kannatuksenkasvu on erinomainen mutta selkeästi alhaisempi kuin vuoden 2014 parlamenttivaaleissa (7,2). Puolue säilyi kolmanneksi suurimpana puolueena eikä onnistunut kiilaamaan Maltillisen Kokoomuksen edelle, jytky jäi saavuttamatta.  Länsinaapurin vaaleissa  vahvistui käsitys siitä, että gallupeissa oikeistopopulistien kannatus arvioidaan järjestelmällisesti liian suureksi. Sama on toistunut Ranskan ja Alankomaiden vaaleissa. Selkeästi argumentit, että kansalaiset  eivät kehtaa vastata gallupeihin totuudenmukaisesti eli kertoa äänestävästi populistipuoluetta, on puhdasta hölynpölyä.

Pienpuolueiden osalta selkeisiin voittajiin voidaan laskea Liberaalit ja Keskustapuolue, jälkimmäisen vahvasta kannatuksesta on yksinomaan kiittämineen puolueen puheenjohtaja Annie Lööfin suoritusta vaalikampanjassa. Ympäristöpuolue voi pitää suoristustaan vaalivoittona, sillä vaikka kannatus laski  merkittävästi niin puolue ylittää 4% äänikynnyksen ja säilyy valtiopäivillä.

Ruotsin Ympäristöpuolueen romahdus näyttää olevan osa yleiseurooppalaista trendiä, jossa pelkästään ympäristökysymysten pohjalta syntyneet puolueet ovat menettäneet tenhonsa. Aikaisemmin vihreiden otaksuttiin korvaavaan sosialidemokraatit  yhteiskuntia uudistavina voimina mutta toisin kävi. Nykyisin suurin osa perinteisistä puolueista on ottanut ympäristökysymykset ja ilmastonmuutoksen vakavasti, joten erillisten ympäristöpuolueiden tarpeellisuus on vähentynyt merkittävästi.

Ruotsin historian vaikeimmat hallitusneuvottelut.

Vaalitulos ennakoi todella vaikeita hallitusneuvotteluita. Nyt blokkien kannatus on paikoissa mitattuna 144-143 sosialidemokraattien johtaman blokin eduksi Ruotsidemokraattien kannatuksen ollessa 62 paikkaa, prosentuaalisesti blokkien kannatukset ovat todella tasan 40,6%-40,3%, Ruotsidemokraatit 17,7%. Kummallakin blokilla on yhtä paljon tai vähän valtaa vaatia itselleen hallitusvastuuta.

Vaalitulos saattaa johtaa blokkipolitiikan murtumiseen Ruotsissa. Mikäli Maltillisten puheenjohtaja pitää kiinni lausunnostaan, että pääministeriys kuuluu porvariallianssille, niin enemmistöä ei ole mahdollista saavuttaa ilman Ruotsidemokraatteja. Heidän ottamisensa mukaan porvarihallitukseen johtaisi todennäköisesti Keskustapuolueen ja Liberaalien siirtymiseen syrjään porvariyhteistyöstä.  

Punavihreänblokin näkökulmasta Lööfiin johtama Keskustapuolue voisi  olla sopiva kumppani tulevaan hallitukseen. Ainakin vaalipuheiden perusteella olisi mahdollista saavuttaa kompromissiratkaisu hallitusyhteistyöstä Ruotsidemokraattien pakottamana. Keskustapuolue vahvistaisi punavihreiden hallituspohjaa ja heikentäisi SD:n mahdollisuuksia saavuttaa vaa'ankieliasema valtiopäivillä.

Vaalituloksen kommentoinnissa on myös heitetty ilmoille sateenkaarihallitus, jollainen oli Suomessa Paavo Lipposen johdolla 1995-2003. Mahdollisia kokoonpanoja olisi S+M+C+MP tai S+M+C+L+MP. Sateenkaarihallitus kuitenkin edellyttäisi merkittäviä kompromisseja vaalitavoitteista ja olisi äänestäjien kuluttajansuojan kannalta erittäin ongelmallista. Nyt merkittävä osa ruotsalaisista on antanut äänensä puolueille sillä oletuksella, että hallitus tulee olemaan joko punavihreä tai porvari. Minkäänlaisesta sateenkaarihallituksesta ei ole ollut vaalikeskusteluissa puhetta.

Oli hallitusyhdistelmä sitten mikä tahansa niin keskiössä tulee olemaan kysymys Ruotsidemokraattien asemasta. Puolueen kasvu viimeisten vaalien aikana osoittaa siitä tulleen keskeinen osa länsinaapuriin politiikkaa. Siksi onki toivottavaa etteivät perinteiset puolueet pyri vaientamaan Ruotsidemokraatteja työntämällä heitä syrjään valtiopäivillä. Viidennes ruotsalaisista on antanut heille demokraattisissa vaaleissa tukensa ja tätä tulee nyt vain kunnioittaa. Demokratiassa kun on mahdollista, että osa kansasta äänestää enemmistön näkökulmasta väärin. Pyrkimys työntää Ruotsidemokraatit paitsioon ainoastaan kasvattaa heidän suosiotaan ja seuraavissa vaaleissa puolueen muodostama ongelma poliittiselle järjestelmälle saattaa paisua liian suureksi. Valta ja vastaa ovat myös parhaimmat keinot populistien romahduttamiseksi. Kun tarjolla on vain retoriikkaa eikä realistisia keinoja niin kannatus sulaa nopeasti. Tästä on näyttöä Suomessa niin SMP:n kuin Perussuomalaisten tapauksissa.

P.S.

Parlamenttivaalien yhteydessä järjestettiin myös  maakunta- ja kuntavaalit. Pikaisella tarkastelulla Ruotsin 20 maakunnassa vaalitulos noudatteli valtakunnallista kannatusta. Sosialidemokraatit saavuttivat suurimman puolueen aseman 18:sta ja toiseksi suurimman kahdessa maakunnassa, Maltillinen Kokoomus oli suurin yhdessä ja toiseksi suurin 13:sta maakunnassa. Ruotsidemokraattien kohtalona oli olla myös maakunnissa kolmanneksi suurin puolue, mutta vain 12:sta maakunnassa. Mielenkiintoisin huomio on, että mitä pohjoisempiin maakuntiin siirrytään niin sitä heikompaa on Ruotsidemokraattien maakunnallinen kannatus.

P.S.S.

Vaalien pohjanoteerauksen saavutti suuresti arvostamani Yleisradio. Areenan lähetys pohjattiin pelkästään ovensuukyselyihin, niitä kommentoitiin näyttelijöiden ja bloggareiden toimesta ja koko lähetys päätettiin siinä vaiheessa kun ensimmäisiä varsinaisia tuloksia alkoi tulla. Käsittämätöntä. 

]]>
5 http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260726-ruotsin-vaalit-mullistuksesta-lassahdys#comments Maahanmuutto Populismi Ruotsidemokraatit Ruotsin vaalit 2018 Sosialidemokraatit Sun, 09 Sep 2018 22:52:55 +0000 Jani Kokko http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260726-ruotsin-vaalit-mullistuksesta-lassahdys
Ketkä sinne kasvukeskuksiin muuttavat? http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260668-ketka-sinne-kasvukeskuksiin-muuttavat <p><strong>Viime aikoina on usein toistettu, että muutto kasvukeskuksiin on kovaa, koska keskukset kasvavat luonnonlain mukaan. Tässä lyhyt tilastollinen tarkastelu Helsingistä, miten asia oikeasti on.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Monet kerrat Suomen kaupunkien kasvua on rinnastettu globaaliin kaupungistumiseen mutta ilmiöillä on selkeät eronsa. Köyhissä ja kehittyvissä maissa muutetaan suurten kaupunkien slummeihin, eikä kaupunkiväestön osuus ole lähelläkään Suomen länsimaista yli 80 % tasoa.</p><p>&nbsp;</p><p>Tilastokeskuksen mukaan Helsingin seutukunta kärsi 2003-2010 maassamuutossa muuttotappiota kaikissa ikäluokissa paitsi parikymppisissä. Näissäkin ikäluokissa alle 25-vuotiaiden parhaat kaksinkertaisen muuttovoiton vuodet olivat 90-luvulla. 25-29-vuotiaiden muuttovoitto sen sijaan on noussut 90-luvun tasolle. Viime vuosina, 2013 alkaen, voittoa on tullut myös lapsista ja kolmekymppisistä, tosin määrässä on noustu vasta toiselle tuhannelle vuosittain.</p><p>&nbsp;</p><p>Toisin sanoen, menetetyn vuosikymmenen aikana Helsingin seutukuntaan ei muutettu mitenkään kiihtyvään tahtiin vaan hissukseen, 90-luvun lama-ajan tapaan. Muutto virkistyi vasta 2015. Nousukausi oli silloin oraalla, joten se selittänee muutosta.</p><p>&nbsp;</p><p>Mistä sinne muutetaan? Yli puolet tulijoista on muista suurista kaupungeista ja seutukunnan naapurista. Etenkin Lahdesta muutetaan. Vastaavasti Helsingistä muutetaan suurin määrin näihin samoihin kaupunkeihin. Muista pienemmistä seutukunnista on muutettu vuosittain 1990 alkaen hämmentävän tasaisesti, noin 14.500. Toiseen suuntaan muuttoa on ollut niin ikään tasaisesti, 13.000. Kahta viimeistä vuotta lukuunottamatta muuttovoitto niistä seutukunnista on siis ollut tavallisesti 1.500.</p><p>&nbsp;</p><p>Tiiviin Helsingin seutukunnan tarkastelun perusteella mitään maan sisäistä hullun myllyä ei ole maassamuuton suhteen ollut. Nyt nousukaudella on Helsinkiin menijöitä alkanut selkeästi olla mutta hekin pitkälti muista suurista kaupungeista ja lähinnä parikymppisiä, osa opiskelujen perässä. Suhdanteiden taittuessa trendi taas muuttunee ja muuttovoitto (7000 hlöä; 0,5 % väestöstä) pienenee maltilliseksi (2000 hlöä).</p><p>&nbsp;</p><p>Ei pidä unohtaa maahanmuuttoa, joka on ollut Uudellemaalle tällä vuosikymmenellä yleensä noin 8000 henkeä voitollinen. Helsingin seutukunta on siis saanut joinain vuosina jopa neljä kertaa enemmän nettona uusia asukkaita ulkomailta (erityisesti Virosta) kuin muualta Suomesta. Se selittää seudun kasvupaineet.</p><p>&nbsp;</p><p>-</p><p><em>Korjaus: viidennessä kappaleessa pienempien seutukuntien ja Helsingin lähtö- ja tulomuuttolukuja tarkistettu vertailukelpoisiksi.</em></p><p>&nbsp;</p><p>Lähteet:</p><p><a href="http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__muutl/statfin_muutl_pxt_003.px/?rxid=ac0702b0-e947-4f66-b476-17bf6c04efae">http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__muutl/statfin_muutl_pxt_003.px/?rxid=ac0702b0-e947-4f66-b476-17bf6c04efae</a></p><p><a href="http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__muutl/statfin_muutl_pxt_002_fi.px/?rxid=a0126aae-3efa-4a49-bdf8-95548ac16c52">http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__muutl/statfin_muutl_pxt_002_fi.px/?rxid=a0126aae-3efa-4a49-bdf8-95548ac16c52</a></p><p><a href="http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__muutl/statfin_muutl_pxt_012.px/table/tableViewLayout2/?rxid=ac0702b0-e947-4f66-b476-17bf6c04efae">http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__muutl/statfin_muutl_pxt_012.px/table/tableViewLayout2/?rxid=ac0702b0-e947-4f66-b476-17bf6c04efae</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viime aikoina on usein toistettu, että muutto kasvukeskuksiin on kovaa, koska keskukset kasvavat luonnonlain mukaan. Tässä lyhyt tilastollinen tarkastelu Helsingistä, miten asia oikeasti on.

 

Monet kerrat Suomen kaupunkien kasvua on rinnastettu globaaliin kaupungistumiseen mutta ilmiöillä on selkeät eronsa. Köyhissä ja kehittyvissä maissa muutetaan suurten kaupunkien slummeihin, eikä kaupunkiväestön osuus ole lähelläkään Suomen länsimaista yli 80 % tasoa.

 

Tilastokeskuksen mukaan Helsingin seutukunta kärsi 2003-2010 maassamuutossa muuttotappiota kaikissa ikäluokissa paitsi parikymppisissä. Näissäkin ikäluokissa alle 25-vuotiaiden parhaat kaksinkertaisen muuttovoiton vuodet olivat 90-luvulla. 25-29-vuotiaiden muuttovoitto sen sijaan on noussut 90-luvun tasolle. Viime vuosina, 2013 alkaen, voittoa on tullut myös lapsista ja kolmekymppisistä, tosin määrässä on noustu vasta toiselle tuhannelle vuosittain.

 

Toisin sanoen, menetetyn vuosikymmenen aikana Helsingin seutukuntaan ei muutettu mitenkään kiihtyvään tahtiin vaan hissukseen, 90-luvun lama-ajan tapaan. Muutto virkistyi vasta 2015. Nousukausi oli silloin oraalla, joten se selittänee muutosta.

 

Mistä sinne muutetaan? Yli puolet tulijoista on muista suurista kaupungeista ja seutukunnan naapurista. Etenkin Lahdesta muutetaan. Vastaavasti Helsingistä muutetaan suurin määrin näihin samoihin kaupunkeihin. Muista pienemmistä seutukunnista on muutettu vuosittain 1990 alkaen hämmentävän tasaisesti, noin 14.500. Toiseen suuntaan muuttoa on ollut niin ikään tasaisesti, 13.000. Kahta viimeistä vuotta lukuunottamatta muuttovoitto niistä seutukunnista on siis ollut tavallisesti 1.500.

 

Tiiviin Helsingin seutukunnan tarkastelun perusteella mitään maan sisäistä hullun myllyä ei ole maassamuuton suhteen ollut. Nyt nousukaudella on Helsinkiin menijöitä alkanut selkeästi olla mutta hekin pitkälti muista suurista kaupungeista ja lähinnä parikymppisiä, osa opiskelujen perässä. Suhdanteiden taittuessa trendi taas muuttunee ja muuttovoitto (7000 hlöä; 0,5 % väestöstä) pienenee maltilliseksi (2000 hlöä).

 

Ei pidä unohtaa maahanmuuttoa, joka on ollut Uudellemaalle tällä vuosikymmenellä yleensä noin 8000 henkeä voitollinen. Helsingin seutukunta on siis saanut joinain vuosina jopa neljä kertaa enemmän nettona uusia asukkaita ulkomailta (erityisesti Virosta) kuin muualta Suomesta. Se selittää seudun kasvupaineet.

 

-

Korjaus: viidennessä kappaleessa pienempien seutukuntien ja Helsingin lähtö- ja tulomuuttolukuja tarkistettu vertailukelpoisiksi.

 

Lähteet:

http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__muutl/statfin_muutl_pxt_003.px/?rxid=ac0702b0-e947-4f66-b476-17bf6c04efae

http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__muutl/statfin_muutl_pxt_002_fi.px/?rxid=a0126aae-3efa-4a49-bdf8-95548ac16c52

http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__muutl/statfin_muutl_pxt_012.px/table/tableViewLayout2/?rxid=ac0702b0-e947-4f66-b476-17bf6c04efae

]]>
1 http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260668-ketka-sinne-kasvukeskuksiin-muuttavat#comments Helsinki Kasvukeskukset Kaupungistuminen Maahanmuutto Maassamuutto Sun, 09 Sep 2018 05:05:00 +0000 Mikko Kangasoja http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260668-ketka-sinne-kasvukeskuksiin-muuttavat
Siirtolaisuus Suomesta ulkomaille http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260628-siirtolaisuus-suomesta-ulkomaille <p>Siirtolaisuusinstituutin ylläpitämien tilastojen mukaan Suomesta muutti ulkomaille vuosien 1945 ja 2001 välillä yhteensä peräti 882 000 henkilöä, joista 575 000 Ruotsiin, 203 000 muualle Eurooppaan, reilut 20 000 Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Australiaan ja loput pääosin Aasian valtioihin ja Latinalaiseen Amerikkaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Mikä sitten sai vähäväkisen kansamme nopealiikkeisimmät yksilöt hakeutumaan uusille asuinsijoille?</p><p>No, rajan takana kasvava vihreämpi ruoho tietenkin&nbsp; houkutteli kokeilemaan onneaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Työntötekijöitä, jotka ohjasivat väestöä muuttamaan ulkomaille&nbsp; etenkin 1960-luvulla olivat :</p><p> Sodanjälkeinen elämisen ankeus</p><p> Jyrkät suhdannevaihtelut, työttömyys, matala tulotaso</p><p> Maatalousvaltaisuus, pientilat, maatalouden käyminen kannattamattomaksi</p><p> Talouspoliittinen &rdquo;shokkihoito&rdquo; (suuret devalvaatiot, peltojen paketointi ym.)</p><p> Suurten ikäluokkien synnyttämät paineet työmarkkinoilla</p><p> Teollisuuskeskusten asuntopula</p><p> Nuorten ikäluokkien kasvaneet elintaso-odotukset</p><p>&nbsp;</p><p>Esimerkiksi Ruotsissa ei myöskään pihdattu tulijoiden kotouttamisessa eikä vaadittu turhanpäiväisesti maahanmuuttajia omaksumaan ruotsalaisia tapoja tai edellytetty heiltä ruotsin kielen omaksumista. AIkalaistodistajan lausunnon perusteella Ruotsissa tyypillinen maahanmuuttajan vastaanotto rinnastui valtiovieraalle varattuun kohteluun :</p><p>&nbsp; &nbsp;<em>&quot;&rdquo;Kun aloitin SKF:llä oli pirssiauto jo asemalla vastassa ja eestiläinen porttivahti soitteli magnetofonilla Säkkijärven polkkaa, jotta aika ei kävisi pitkäksi töihinpääsyä odoteltaessa. Ruotsin kielen osaamista ei vaadittu kuten nyt, mitä puheesta ei saanut selvää näytettiin kädestä pitäen. Työtodistuksia pidettiin turhana paperin tuhlauksena.&rdquo;&nbsp;</em></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ennen vanhaan paremman elintason ja palkan perässä muuttamista pidettiin ihan suotavana seikkana - nykyisin samaa ilmiötä kutsutaan &quot;elintasopakolaisuudeksi&quot; ja <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10383235">&quot;hallitsemattomaksi vaelteluksi&quot;</a>...</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Siirtolaisuusinstituutin ylläpitämien tilastojen mukaan Suomesta muutti ulkomaille vuosien 1945 ja 2001 välillä yhteensä peräti 882 000 henkilöä, joista 575 000 Ruotsiin, 203 000 muualle Eurooppaan, reilut 20 000 Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Australiaan ja loput pääosin Aasian valtioihin ja Latinalaiseen Amerikkaan.

 

Mikä sitten sai vähäväkisen kansamme nopealiikkeisimmät yksilöt hakeutumaan uusille asuinsijoille?

No, rajan takana kasvava vihreämpi ruoho tietenkin  houkutteli kokeilemaan onneaan.

 

Työntötekijöitä, jotka ohjasivat väestöä muuttamaan ulkomaille  etenkin 1960-luvulla olivat :

 Sodanjälkeinen elämisen ankeus

 Jyrkät suhdannevaihtelut, työttömyys, matala tulotaso

 Maatalousvaltaisuus, pientilat, maatalouden käyminen kannattamattomaksi

 Talouspoliittinen ”shokkihoito” (suuret devalvaatiot, peltojen paketointi ym.)

 Suurten ikäluokkien synnyttämät paineet työmarkkinoilla

 Teollisuuskeskusten asuntopula

 Nuorten ikäluokkien kasvaneet elintaso-odotukset

 

Esimerkiksi Ruotsissa ei myöskään pihdattu tulijoiden kotouttamisessa eikä vaadittu turhanpäiväisesti maahanmuuttajia omaksumaan ruotsalaisia tapoja tai edellytetty heiltä ruotsin kielen omaksumista. AIkalaistodistajan lausunnon perusteella Ruotsissa tyypillinen maahanmuuttajan vastaanotto rinnastui valtiovieraalle varattuun kohteluun :

   "”Kun aloitin SKF:llä oli pirssiauto jo asemalla vastassa ja eestiläinen porttivahti soitteli magnetofonilla Säkkijärven polkkaa, jotta aika ei kävisi pitkäksi töihinpääsyä odoteltaessa. Ruotsin kielen osaamista ei vaadittu kuten nyt, mitä puheesta ei saanut selvää näytettiin kädestä pitäen. Työtodistuksia pidettiin turhana paperin tuhlauksena.” 

 

 

 

Ennen vanhaan paremman elintason ja palkan perässä muuttamista pidettiin ihan suotavana seikkana - nykyisin samaa ilmiötä kutsutaan "elintasopakolaisuudeksi" ja "hallitsemattomaksi vaelteluksi"...

 

 

 

 

 

]]>
23 http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260628-siirtolaisuus-suomesta-ulkomaille#comments Maahanmuutto Maastamuutto Fri, 07 Sep 2018 18:44:20 +0000 Juho Antikainen http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260628-siirtolaisuus-suomesta-ulkomaille
Muutamia faktoja maahanmuutosta http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260561-muutamia-faktoja-maahanmuutosta <p>Pääministeri <em>Juha Sipilän</em> (kesk) hallitusohjelman eräänä sisältönä on selvittää maahanmuuton kustannuksia. Tämän tehtävän hoito ei ainakaan julkisuuteen ole auennut eikä kustannuksista oppositiokaan eduskunnan kyselytunneilla tivaile.</p><p>Onko tietoa? Löysin sosiaali- ja terveysministeriön (STM) sivuilta <em>Jere Päivisen</em> selvityksen maahanmuuton taloudellisten vaikutusten kokonaisuudesta. (STM 18.12.2017). Käyn muutamia asioita siitä läpi.</p><p>Maahanmuuttajien työllistyminen. Kymmenen vuoden Suomessa asumisen jälkeen 18&ndash;64 -vuotiaista ovat parhaiten työllistyneet Virosta ja Länsi-Euroopasta tulleet, 65 % -sesti. Afrikasta ja Lähi-idästä tulleiden työllistyminen 10 vuoden jälkeen keskimäärin on noin 40 %.</p><p>Kaikista perustoimeentulotuen saajista ulkomaankansalaisten osuus on korkea. Kesäkuussa 2017 noin 46 000 Suomessa asunutta ulkomaan kansalaista asui sellaisessa kotitaloudessa, joka sai toimeentulotukea. Ei-työperäisten maahanmuuttajien työttömyyteen liittyvien sosiaalietuuksien käyttö on suhteessa korkeampaa kuin työperäisten maahanmuuttajien etuuksien käyttö.</p><p><strong>Maahanmuutto kuluttaa raskaimmin työ-, sisä-, opetus- ja sosiaalialan määrärarahoja&nbsp;</strong></p><p>Vuosina 2013&ndash;2015 sisäministeriön määrärahoista 78&ndash;90 milj. euroa kohdistui suoraan maahanmuuttoon. Vuonna 2016 sisäministeriön määrärahoista meni maahanmuuttoon 718 milj. euroa. Vuonna 2017 vastaava luku oli 364 milj. euroa ja vuonna 2018 on arvioitu tarvittavan 249 milj. euroa. Näihin kuluihin ei ole sisällytetty Rajavartiolaitoksen toimintakuluja eikä poliisin toimintamenoja muutoin kuin maastapoistamisiin liittyviä menoja.</p><p>Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) toimialaan kuuluvien maahanmuuttajien kotouttamiseen ja työllistämiseen ja niistä kunnille maksettaviin korvauksiin käytettiin vuosina 2013&ndash;2015 keskimäärin 141&ndash;151 milj. euroa vuodessa. Vuonna 2016 TEM:n pääluokasta maahanmuuttoon kohdistui 223 milj. euroa, vuonna 2017 noin 331 milj. euroa ja vuodelle 2018 vastaava luku on 321 milj. euroa. TE-toimistojen ja ELY-keskusten maahanmuuttomenot eivät sisälly näihin lukuihin.</p><p>Opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulle kuuluvaan maahanmuuttajien koulutus- ja varhaiskasvatuksen kuluihin meni vuonna 2014 noin 68 milj. euroa. Vuoden 2015 kuluja ei kerrota, mutta menojen tunnustetaan nousseen. Vuonna 2016 menot olivat 109 milj. euroa, vuonna 2017 noin 170 milj. euroa ja vuonna 2018 arvioidaan menoiksi 142 milj. euroa.</p><p>Tutkimuksessa todetaan, että valtion budjettilukujen perusteella voidaan tehdä kaksi havaintoa. Ensiksi, määrärahat eivät kohditu vain turvapaikan saaneisiin ja sitä hakeneisiin vaan laajemmin kaikkiin maahan muuttajiin. Koulutusmenojen piirissä on myös työperäisten maahanmuuttajien puolisoita ja perheen jäseniä. Toiseksi, maahanmuuttajat tuovat myös verotuloja.</p><p>Tutkimuksessa selvitettiin myös maahanmuuton pitkäaikaisvaikutuksia vuoden 2011 tilanteen mukaan. Mitattiin tulonsiirot tulijan syntyperämaan mukaan 20&ndash;62 -vuotiaiden osalta. Keskimäärin tulonsiirrot (tulonsiirrot, eläkkeet, perhe-etuudet ym.) vuonna 2011 olivat maittain euroa/henkilö seuraavat: Somalia 9800, Irak 8700, Ent. Jugoslavia 6000, Ruotsi 4800, Ent. Neuvostoliitto 4600, Turkki 4000, Thaimaa 3900, Viro 3000, Saksa 2800 ja Kiina 1800. Kaikki ulkomaat keskimäärin 4300 euroa/henkilö. Suomen keskiarvo oli 4600 euroa/henkilö/vuosi 2011.</p><p><strong>Maahanmuutto nettotappiolla 10&ndash;15 vuotta tulijan tulosta</strong></p><p>Maahanmuuttajien (20-64 -vuotiaat) maksamat välittömät verot ja veronluonteiset maksut vuonna 2011 olivat maahanmuuttajien syntymävaltion mukaan seuraavat: Ent. Neuvostoliitto 198 milj. euroa, Ruotsi 178, Viro 120, Saksa 35, Kiina 20, Somalia 10, Irak 9, Thaimaa 5 milj. euroa.</p><p>Maahanmuuttajien nettovaikutus Suomen julkiseen talouteen vuonna 2011 oli sellainen, että vain saksalaisten nettovaikutus oli positiivinen, noin 2300 euroa/asukas. Suurin negatiivinen nettovaikutus oli Somaliassa syntyneillä, &ndash; 13 850 euroa. Toiseksi tuli Irak noin &ndash; 13 000 euron nettotappiolla asukasta kohden. Suomen koko 20&ndash;64 -vuotiaan väestön nettovaikutus oli + 80 euroa/henkilö.</p><p>Tutkija Jere Päivinen toteaa yhteenvetona, että turvapaikan saaneiden henkilöiden taloudelliset &rdquo;nettovaikutukset muuttuvat mahdollisesti positiivisiksi noin 10&ndash;15 maassaolokauden jälkeen&rdquo;. Onnistuneilla kotouttamistoimilla on selvästi positiivinen vaikutus maahanmuuttajien työllisyyteen ja tukitarpeeseen.</p><p>Tutkimukseen jätetyistä kommenteista huomioitakoon Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun ja Wattin tutkijan <em>Matti Sarvimäen</em> seuraava kiteytys: Maahanmuuton vaikutus politiikkaan riippuu poliitikkojen ja kansalaisten käsityksestä maahanmuuton taloudellisesta merkityksestä. Näin ollen on ensiarvoisen tärkeätä, että maahanmuuttoa koskeva keskustelu perustuu tosiasioiden tuntemukseen ja tunnustamiseen sekä realistiseen käsitykseen siitä millaisia epävarmuuksia erilaisiin arvoihin liittyy. STM:n selvitys auttaa osaltaan tämän tavoitteen saavuttamisessa.</p><p>Omana kommenttinani tämän kirjoittajana sanon, että maahanmuuttoon liittyvien taloudellisten tosiasioiden tunnustaminen on niin hallitukselle kuin oppositiollekin ylivoimaisen vaikeata. Tämä salailu jäytää koko yhteiskuntaa niin Suomessa kuin koko Euroopassakin. Varovaisesti laskien maahanmuutto nielee Suomen valtion budjettivaroja miljardin vuodessa. Jotta raamia ei rikota, rahat revitään suomalaisilta. Jotta totuus ei pääsisi nouseman julkisuuteen, arvostelijain suut tukitaan valtamediassa, ja kun tyytymättömyys on purkautunut sosiaaliseen mediaan, on aloitettu vainot siellä. Turvallisuuspalvelujen, sairauden ja terveydenhoidon, vanhusten hoidon, koulutuksen ja kulttuurin, rajavartiolaitoksen ja poliisin palveluiden, koulutus- ja tutkimusrahojen säästöt ovat valuneet muukalaisten palvelemiseen. Ellei korjausta tule, tämä jatkuu ainakin 10&ndash;15 vuotta, eikä lopu koskaan niin kauan kun uutta väkeä tulee.</p><p>Kun eduskunnan kyselytunneillakaan ei puhuta taloudellisista pääongelmista, seurauksena on voimavaroja kuluttava ja yhteiskuntasopua jäytävä rähinä koko yhteiskunnassa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitusohjelman eräänä sisältönä on selvittää maahanmuuton kustannuksia. Tämän tehtävän hoito ei ainakaan julkisuuteen ole auennut eikä kustannuksista oppositiokaan eduskunnan kyselytunneilla tivaile.

Onko tietoa? Löysin sosiaali- ja terveysministeriön (STM) sivuilta Jere Päivisen selvityksen maahanmuuton taloudellisten vaikutusten kokonaisuudesta. (STM 18.12.2017). Käyn muutamia asioita siitä läpi.

Maahanmuuttajien työllistyminen. Kymmenen vuoden Suomessa asumisen jälkeen 18–64 -vuotiaista ovat parhaiten työllistyneet Virosta ja Länsi-Euroopasta tulleet, 65 % -sesti. Afrikasta ja Lähi-idästä tulleiden työllistyminen 10 vuoden jälkeen keskimäärin on noin 40 %.

Kaikista perustoimeentulotuen saajista ulkomaankansalaisten osuus on korkea. Kesäkuussa 2017 noin 46 000 Suomessa asunutta ulkomaan kansalaista asui sellaisessa kotitaloudessa, joka sai toimeentulotukea. Ei-työperäisten maahanmuuttajien työttömyyteen liittyvien sosiaalietuuksien käyttö on suhteessa korkeampaa kuin työperäisten maahanmuuttajien etuuksien käyttö.

Maahanmuutto kuluttaa raskaimmin työ-, sisä-, opetus- ja sosiaalialan määrärarahoja 

Vuosina 2013–2015 sisäministeriön määrärahoista 78–90 milj. euroa kohdistui suoraan maahanmuuttoon. Vuonna 2016 sisäministeriön määrärahoista meni maahanmuuttoon 718 milj. euroa. Vuonna 2017 vastaava luku oli 364 milj. euroa ja vuonna 2018 on arvioitu tarvittavan 249 milj. euroa. Näihin kuluihin ei ole sisällytetty Rajavartiolaitoksen toimintakuluja eikä poliisin toimintamenoja muutoin kuin maastapoistamisiin liittyviä menoja.

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) toimialaan kuuluvien maahanmuuttajien kotouttamiseen ja työllistämiseen ja niistä kunnille maksettaviin korvauksiin käytettiin vuosina 2013–2015 keskimäärin 141–151 milj. euroa vuodessa. Vuonna 2016 TEM:n pääluokasta maahanmuuttoon kohdistui 223 milj. euroa, vuonna 2017 noin 331 milj. euroa ja vuodelle 2018 vastaava luku on 321 milj. euroa. TE-toimistojen ja ELY-keskusten maahanmuuttomenot eivät sisälly näihin lukuihin.

Opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulle kuuluvaan maahanmuuttajien koulutus- ja varhaiskasvatuksen kuluihin meni vuonna 2014 noin 68 milj. euroa. Vuoden 2015 kuluja ei kerrota, mutta menojen tunnustetaan nousseen. Vuonna 2016 menot olivat 109 milj. euroa, vuonna 2017 noin 170 milj. euroa ja vuonna 2018 arvioidaan menoiksi 142 milj. euroa.

Tutkimuksessa todetaan, että valtion budjettilukujen perusteella voidaan tehdä kaksi havaintoa. Ensiksi, määrärahat eivät kohditu vain turvapaikan saaneisiin ja sitä hakeneisiin vaan laajemmin kaikkiin maahan muuttajiin. Koulutusmenojen piirissä on myös työperäisten maahanmuuttajien puolisoita ja perheen jäseniä. Toiseksi, maahanmuuttajat tuovat myös verotuloja.

Tutkimuksessa selvitettiin myös maahanmuuton pitkäaikaisvaikutuksia vuoden 2011 tilanteen mukaan. Mitattiin tulonsiirot tulijan syntyperämaan mukaan 20–62 -vuotiaiden osalta. Keskimäärin tulonsiirrot (tulonsiirrot, eläkkeet, perhe-etuudet ym.) vuonna 2011 olivat maittain euroa/henkilö seuraavat: Somalia 9800, Irak 8700, Ent. Jugoslavia 6000, Ruotsi 4800, Ent. Neuvostoliitto 4600, Turkki 4000, Thaimaa 3900, Viro 3000, Saksa 2800 ja Kiina 1800. Kaikki ulkomaat keskimäärin 4300 euroa/henkilö. Suomen keskiarvo oli 4600 euroa/henkilö/vuosi 2011.

Maahanmuutto nettotappiolla 10–15 vuotta tulijan tulosta

Maahanmuuttajien (20-64 -vuotiaat) maksamat välittömät verot ja veronluonteiset maksut vuonna 2011 olivat maahanmuuttajien syntymävaltion mukaan seuraavat: Ent. Neuvostoliitto 198 milj. euroa, Ruotsi 178, Viro 120, Saksa 35, Kiina 20, Somalia 10, Irak 9, Thaimaa 5 milj. euroa.

Maahanmuuttajien nettovaikutus Suomen julkiseen talouteen vuonna 2011 oli sellainen, että vain saksalaisten nettovaikutus oli positiivinen, noin 2300 euroa/asukas. Suurin negatiivinen nettovaikutus oli Somaliassa syntyneillä, – 13 850 euroa. Toiseksi tuli Irak noin – 13 000 euron nettotappiolla asukasta kohden. Suomen koko 20–64 -vuotiaan väestön nettovaikutus oli + 80 euroa/henkilö.

Tutkija Jere Päivinen toteaa yhteenvetona, että turvapaikan saaneiden henkilöiden taloudelliset ”nettovaikutukset muuttuvat mahdollisesti positiivisiksi noin 10–15 maassaolokauden jälkeen”. Onnistuneilla kotouttamistoimilla on selvästi positiivinen vaikutus maahanmuuttajien työllisyyteen ja tukitarpeeseen.

Tutkimukseen jätetyistä kommenteista huomioitakoon Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun ja Wattin tutkijan Matti Sarvimäen seuraava kiteytys: Maahanmuuton vaikutus politiikkaan riippuu poliitikkojen ja kansalaisten käsityksestä maahanmuuton taloudellisesta merkityksestä. Näin ollen on ensiarvoisen tärkeätä, että maahanmuuttoa koskeva keskustelu perustuu tosiasioiden tuntemukseen ja tunnustamiseen sekä realistiseen käsitykseen siitä millaisia epävarmuuksia erilaisiin arvoihin liittyy. STM:n selvitys auttaa osaltaan tämän tavoitteen saavuttamisessa.

Omana kommenttinani tämän kirjoittajana sanon, että maahanmuuttoon liittyvien taloudellisten tosiasioiden tunnustaminen on niin hallitukselle kuin oppositiollekin ylivoimaisen vaikeata. Tämä salailu jäytää koko yhteiskuntaa niin Suomessa kuin koko Euroopassakin. Varovaisesti laskien maahanmuutto nielee Suomen valtion budjettivaroja miljardin vuodessa. Jotta raamia ei rikota, rahat revitään suomalaisilta. Jotta totuus ei pääsisi nouseman julkisuuteen, arvostelijain suut tukitaan valtamediassa, ja kun tyytymättömyys on purkautunut sosiaaliseen mediaan, on aloitettu vainot siellä. Turvallisuuspalvelujen, sairauden ja terveydenhoidon, vanhusten hoidon, koulutuksen ja kulttuurin, rajavartiolaitoksen ja poliisin palveluiden, koulutus- ja tutkimusrahojen säästöt ovat valuneet muukalaisten palvelemiseen. Ellei korjausta tule, tämä jatkuu ainakin 10–15 vuotta, eikä lopu koskaan niin kauan kun uutta väkeä tulee.

Kun eduskunnan kyselytunneillakaan ei puhuta taloudellisista pääongelmista, seurauksena on voimavaroja kuluttava ja yhteiskuntasopua jäytävä rähinä koko yhteiskunnassa.

]]>
38 http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260561-muutamia-faktoja-maahanmuutosta#comments Kotouttaminen Maahanmuutto Talousvaikutukset Turvallisuus Työllistyminen Thu, 06 Sep 2018 15:59:44 +0000 Matti Kyllönen http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260561-muutamia-faktoja-maahanmuutosta
Tolkun konservatiivin maahanmuuttolinja http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260403-tolkun-konservatiivin-maahanmuuttolinja <p>Eurooppaa vaivasi syksyllä 2015 hallitsematon maahanmuuttotilanne, jolloin Suomeen tuli yli 32 000 turvapaikanhakijaa. Kuten pääministeri&nbsp;<strong>Juha Sipilä</strong>&nbsp;(kesk.) täysin oikein totesi niin suurin osa näistä turvapaikanhakijoista oli silloin liikkeellä taloudellisista syistä. Suomessa tehtiin vuosina 2016-2017 lähes kaksi kertaa enemmän kielteisiä kuin myönteisiä turvapaikkapäätöksiä.</p> <p>Suomen osalta maahanmuutto on saatu hallintaan. Viime vuonna jätettiin vain parituhatta uutta turvapaikkahakemusta. Hallituksen tekemät tiukennukset turvapaikkapolitiikkaan ovat toimineet. Ja niitä tiukennuksia&nbsp;<strong>Antti Rinne</strong>,&nbsp;<strong>Li Andersson</strong>&nbsp;ja&nbsp;<strong>Touko Aalto&nbsp;</strong>ovat koko ajan vasemmisto-oppositiosta vastustaneet. Vihervasemmisto-sanaa kun ei saa enää käyttää tai punavihreät loukkaantuvat.</p> <p>Vaikka Li Andersson olisi eri mieltä maahanmuutosta, se ei saa tyrehdyttää järkikeskustelua. Maahanmuuttokeskustelua ei voi jättää ääripäille, on se ääripää sitten vasemmalla tai oikealla. Siniset edustavat hiljaista enemmistöä, tolkun konservatiiveja.</p> <p>Sininen tulevaisuus on julkaissut <a href="https://www.sininentulevaisuus.fi/maahanmuutto/">maahanmuutto- ja kotouttamisohjelmansa</a>, jonka mukaan rajoja ei pidä sulkea tai avata, vaan rajoista on pidettävä huolta. Maahanmuuton on oltava hallittua, turvallisuuden kannalta järkevää ja sen on otettava huomioon Suomen taloudellinen kantokyky.</p> <p>Ohjelmassamme kerrotaan konkreettisia keinoja siihen, että ne ihmiset, jotka tänne laillisesti jäävät ja haluavat Suomessa elää ja täällä perhettä kasvattaa, saadaan mahdollisimman hyvin osaksi tätä yhteiskuntaa.&nbsp;Jokaisella, joka tänne laillisesti jää, on mahdollisuus tulla suomalaiseksi.</p> <p>Vaadimme kansalaisuuskokeen lisäksi uusien kansalaisten uskollisuudenvalan käyttöönottoa. Tulija sitoutuu historiaamme, kulttuuriimme ja arvoihimme vakuuttamalla uskollisuutta Suomen valtiolle ja perustuslaille. Saamani palautteen perusteella tämä esitys saa suomalaisilta vahvan tuen.</p> <p>Työperustaisessa maahanmuutossa ottaisimme käyttöön pisteytysjärjestelmän, jossa työperäiset maahanmuuttajat valikoituvat Suomeen esimerkiksi osaamisensa, kielitaitonsa, työkokemuksensa ja sopeutumiskykynsä perusteella. Esimerkiksi Kanadasta voi ottaa mallia. Tämä hallitus päätti jo sinisten esityksestä selvittää anonyymin työnhaun käyttöönottoa, jotta jokaista varmasti arvioidaan pätevyyden eikä taustan perusteella. Se on realismia ilman rasismia.</p> <p>Ehdotamme sosiaaliturvajärjestelmän muuttamista kansalaisuusperusteiseksi. Sinisten mielestä Suomen kansalaisille tulisi voida maksaa muita korkeampaa sosiaaliturvaa, koska he lähtökohtaisesti ylläpitävät Suomen veropohjaa.&nbsp;Ei ole reilua, että juuri oleskeluluvan saanut saa saman sosiaaliturvan kuin vuosikausia Suomessa veroja maksanut. Kansalaisena jokainen saa sitten samaa sosiaaliturvaa.</p> <p>Hallituskumppanien mukaan siniset ovat estäneet pakolaiskiintiön nostamisen. Se on totta. Olemme myös pitäneet kiinni ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta. Vaadimme hallitusohjelman noudattamista. Hädänalaisia ihmisiä autetaan, mutta kansallisen pakolaiskiintiön nostamista ei voi edes harkita ennen kuin turvapaikkakäsittely on siirretty Euroopan unionin ulkopuolelle. Kiintiöpakolaisia otettaessa haluamme suosia vanhempansa menettäneitä pieniä lapsia ja vainottuja kristittyjä.</p> <p>Sinisten maahanmuutto- ja kotouttamisohjelmassa esitetään että turvapaikka voitaisiin myöntää turvallisiin kolmansiin maihin tai EU:n ulkopuolisiin väliaikaisiin asutuskeskuksiin. Näin apua pystytään rajallisin resurssein antamaan mahdollisimman monille, ja järjestelmän väärinkäyttö ja vaarallinen ihmissalakuljetus ennaltaehkäistään.</p> <p>Siniset eivät hyväksy punavihreiden linjaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautuksista.&nbsp;Ei ole olemassa turvapaikanhakijoiden pakkopalautuksia, on vain palautuksia. Jos on lainvoimainen päätös, niin sehän pistetään luonnollisesti aina toimeen. Jos Touko Aallon mielestään ei voida palauttaa ihmisiä, niin toisin sanoen vihreiden näkemys on, että kaikkien pitäisi voida aina jäädä. Se on täysin järjetön ajatus, joka romuttaisi koko turvapaikan käsitteen.</p> <p>Liian usein kansalaiset ovat kokeneet esittäessään huolia maahanmuutosta, että heidät katsotaan heti vihamielisiksi tai äärimmäisiksi. Me tiedämme, missä ne ääripäät ovat. Anarkistit ja kuulapäät marssivat Turussa terrori-iskun vuosipäivänä. Tavalliset suomalaiset huolineen jäävät ääripäiden möykän varjoon. Hiljaiselle enemmistölle on annettava ääni.</p> <p>Sinisten tolkun konservatiivin linjalla varmistetaan, että hallitsematonta muuttoliikettä Euroopan halki Suomeen ei synny enää koskaan, mutta niitä autetaan, jotka apua eniten tarvitsevat.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eurooppaa vaivasi syksyllä 2015 hallitsematon maahanmuuttotilanne, jolloin Suomeen tuli yli 32 000 turvapaikanhakijaa. Kuten pääministeri Juha Sipilä (kesk.) täysin oikein totesi niin suurin osa näistä turvapaikanhakijoista oli silloin liikkeellä taloudellisista syistä. Suomessa tehtiin vuosina 2016-2017 lähes kaksi kertaa enemmän kielteisiä kuin myönteisiä turvapaikkapäätöksiä.

Suomen osalta maahanmuutto on saatu hallintaan. Viime vuonna jätettiin vain parituhatta uutta turvapaikkahakemusta. Hallituksen tekemät tiukennukset turvapaikkapolitiikkaan ovat toimineet. Ja niitä tiukennuksia Antti RinneLi Andersson ja Touko Aalto ovat koko ajan vasemmisto-oppositiosta vastustaneet. Vihervasemmisto-sanaa kun ei saa enää käyttää tai punavihreät loukkaantuvat.

Vaikka Li Andersson olisi eri mieltä maahanmuutosta, se ei saa tyrehdyttää järkikeskustelua. Maahanmuuttokeskustelua ei voi jättää ääripäille, on se ääripää sitten vasemmalla tai oikealla. Siniset edustavat hiljaista enemmistöä, tolkun konservatiiveja.

Sininen tulevaisuus on julkaissut maahanmuutto- ja kotouttamisohjelmansa, jonka mukaan rajoja ei pidä sulkea tai avata, vaan rajoista on pidettävä huolta. Maahanmuuton on oltava hallittua, turvallisuuden kannalta järkevää ja sen on otettava huomioon Suomen taloudellinen kantokyky.

Ohjelmassamme kerrotaan konkreettisia keinoja siihen, että ne ihmiset, jotka tänne laillisesti jäävät ja haluavat Suomessa elää ja täällä perhettä kasvattaa, saadaan mahdollisimman hyvin osaksi tätä yhteiskuntaa. Jokaisella, joka tänne laillisesti jää, on mahdollisuus tulla suomalaiseksi.

Vaadimme kansalaisuuskokeen lisäksi uusien kansalaisten uskollisuudenvalan käyttöönottoa. Tulija sitoutuu historiaamme, kulttuuriimme ja arvoihimme vakuuttamalla uskollisuutta Suomen valtiolle ja perustuslaille. Saamani palautteen perusteella tämä esitys saa suomalaisilta vahvan tuen.

Työperustaisessa maahanmuutossa ottaisimme käyttöön pisteytysjärjestelmän, jossa työperäiset maahanmuuttajat valikoituvat Suomeen esimerkiksi osaamisensa, kielitaitonsa, työkokemuksensa ja sopeutumiskykynsä perusteella. Esimerkiksi Kanadasta voi ottaa mallia. Tämä hallitus päätti jo sinisten esityksestä selvittää anonyymin työnhaun käyttöönottoa, jotta jokaista varmasti arvioidaan pätevyyden eikä taustan perusteella. Se on realismia ilman rasismia.

Ehdotamme sosiaaliturvajärjestelmän muuttamista kansalaisuusperusteiseksi. Sinisten mielestä Suomen kansalaisille tulisi voida maksaa muita korkeampaa sosiaaliturvaa, koska he lähtökohtaisesti ylläpitävät Suomen veropohjaa. Ei ole reilua, että juuri oleskeluluvan saanut saa saman sosiaaliturvan kuin vuosikausia Suomessa veroja maksanut. Kansalaisena jokainen saa sitten samaa sosiaaliturvaa.

Hallituskumppanien mukaan siniset ovat estäneet pakolaiskiintiön nostamisen. Se on totta. Olemme myös pitäneet kiinni ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta. Vaadimme hallitusohjelman noudattamista. Hädänalaisia ihmisiä autetaan, mutta kansallisen pakolaiskiintiön nostamista ei voi edes harkita ennen kuin turvapaikkakäsittely on siirretty Euroopan unionin ulkopuolelle. Kiintiöpakolaisia otettaessa haluamme suosia vanhempansa menettäneitä pieniä lapsia ja vainottuja kristittyjä.

Sinisten maahanmuutto- ja kotouttamisohjelmassa esitetään että turvapaikka voitaisiin myöntää turvallisiin kolmansiin maihin tai EU:n ulkopuolisiin väliaikaisiin asutuskeskuksiin. Näin apua pystytään rajallisin resurssein antamaan mahdollisimman monille, ja järjestelmän väärinkäyttö ja vaarallinen ihmissalakuljetus ennaltaehkäistään.

Siniset eivät hyväksy punavihreiden linjaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautuksista. Ei ole olemassa turvapaikanhakijoiden pakkopalautuksia, on vain palautuksia. Jos on lainvoimainen päätös, niin sehän pistetään luonnollisesti aina toimeen. Jos Touko Aallon mielestään ei voida palauttaa ihmisiä, niin toisin sanoen vihreiden näkemys on, että kaikkien pitäisi voida aina jäädä. Se on täysin järjetön ajatus, joka romuttaisi koko turvapaikan käsitteen.

Liian usein kansalaiset ovat kokeneet esittäessään huolia maahanmuutosta, että heidät katsotaan heti vihamielisiksi tai äärimmäisiksi. Me tiedämme, missä ne ääripäät ovat. Anarkistit ja kuulapäät marssivat Turussa terrori-iskun vuosipäivänä. Tavalliset suomalaiset huolineen jäävät ääripäiden möykän varjoon. Hiljaiselle enemmistölle on annettava ääni.

Sinisten tolkun konservatiivin linjalla varmistetaan, että hallitsematonta muuttoliikettä Euroopan halki Suomeen ei synny enää koskaan, mutta niitä autetaan, jotka apua eniten tarvitsevat.

]]>
0 Kotouttaminen Maahanmuutto Sininen tulevaisuus Turvapaikanhakijat Mon, 03 Sep 2018 13:28:50 +0000 Simon Elo http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260403-tolkun-konservatiivin-maahanmuuttolinja
Miksi nälkä ei ole perustelu turvapaikan saamiselle? http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260393-miksi-nalka-ei-ole-perustelu-turvapaikan-saamiselle <p>Muun muassa Uuden Suomen uutisissa kerrottiin, että&nbsp;Pääministeri Juha Sipilän (kesk) truvapaikkahakijoita koskeva kommentti suututtaa ja myös ihmetyttää.&nbsp;</p><p>Tässä lehden sitaatti pääministerin Ylellä antamasta haastattelusta: &rdquo;Nythän tämän tilanteen teki <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/257676-juha-sipilan-heitto-maahanmuuttajista-suututtaa-tutkija-onko-sinulla-nayttoa-ruman">vaikeaksi se, että suurin osa näistä liikkeellä olijoista oli taloudellisten syiden takia.</a>&nbsp;Ei sen takia, että he pakenisivat sotaa tai henkilökohtaista vainoa.&nbsp;Se on tämän epäjärjestykseen aiheuttanut Euroopassa.&rdquo;</p><p>Pääministeri oikeaisee mutkia ja myös syyllistää tulijoita koko Euroopan epäjärjestyksen takia! Tämä vastakkainasettelu on joko melkoisen mielikuvituksen tulos tai silkkaa laskelmoivaa poliittista peliä.&nbsp;</p><p>Pohtimatta sen enempää vastakkainasettelua joka on tyypillistä totalitarististen johtajien puheille, minua kiinnostaa enemmän pohtia, miksi moni näkee vääränä sen, että turvaa haetaan taloudellisista syistä. Aseelliset konfliktit ja sodat, johtavat aina konfliktimaiden taloudellisiin hankaluuksiin ja jopa taloudellisiin romahduksiin.&nbsp;</p><p>Huhtikuussa elämäni muuttui ratkaisevasti, kun Nicaraguassa alettiin tappaa rauhallisiin mielenosoituksiin osallistuneita kansalaisia. 300-400 nicaragualaista on huhtikuusta lähtien kuollut, tuhansia on loukkaantunut ja satoja on vankiloissa. Noin 300 kansalaista on terroristiepäilyn alla maassa, jossa mielen osoittaminen on laissa terroriteko. Arvioiden mukaan 30 000 nicaragualaista on paennut Costa Ricaan turvaa hakemaan. Melkein yksikään heistä ei ole koskaan tarttunut aseisiin. Voitaisiin karkeasti sanoa, että valtaosa heistä on lähtenyt Nicaraguasta siksi, koska he pelkäävät hallituksen sortoa, mutta myös siksi, koska Nicaraguan talous on jo näyttänyt romahtamisen merkkejä. Romahtanut talous on myös yksi painava syy, miksi monet venezuelalaiset lähtevät Venezuelasta. Venezuelassa kuollaan nälkään ja lääkkeiden puutteeseen. Arvioiden mukaan Venezuelasta on lähtenyt 2-5 miljoonaa ihmistä.&nbsp;</p><p>Jos venezuelalaiset tulisivat Suomeen, vain murto-osa tulijoista saisi turvapaikan ja heidät pakkopalautettaisiin Venezuelaan. Näin Suomi on toiminut erityisesti afganistanilaisten ja irakilaisten turvapaikanhakijoiden kohdalla. Onko se oikein? Ei ole. Ei ole oikein, että nälkää näkeminen ja nälkään kuoleminen tai jopa köyhyys ei riitä turvapaikan saamisen perusteluksi. Moni vainottu ei voi tehdä työtä, koska työtä ei saa &rdquo;väärän&rdquo; ajattelun takia. Jos työtä ei ole, ihmisen toimeentulon mahdollisuudet ovat heikot. Jo se, että ihminen lähtee omasta maastaan, on aktiivisuuden merkki. Aktiivinen ihminen tekee kaikkensa päästäkseen eteenpäin. Miksi aktiivisilta ihmisiltä suljetaan ovet vain siksi, että hän on syntynyt muualla?</p><p>Maailma muuttuu jatkuvasti, ja uusia nälkää näkeviä ja taloudellisin perustein turvaa hakevia tullaan jatkossakin näkemään. Pystymmekö ratkaisemaan konflikteja niin nopeasti, etteivät maiden taloudet ehdi romahtaa? Venezuelan ja Nicaraguan kriisien etenemistä seuranneena, totean surullisena että emme ole. Maailma on jo kauan kääntänyt selkäänsä Venezuelan nälkää näkeville kansalaisille, ja nyt sama tehdään nicaragualaisille. &rdquo;Se on heidän ongelmansa&rdquo;, moni sanoo ja erehtyy. Konfliktit laajenevat. Nicaraguan ongelma on jo nyt Costa Rican, Hondurasin, Espanjan ja Yhdysvaltojen ongelma. Ne maat vastaanottavat eniten nicaragualaisia. Venezuelan ja Nicaraguan kriisit eivät ole verrattavissa Irakin ja Syyrian sotiin, mutta romahtaneen talouden seuraukset ovat kaikkialla samat ihmisille.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Muun muassa Uuden Suomen uutisissa kerrottiin, että Pääministeri Juha Sipilän (kesk) truvapaikkahakijoita koskeva kommentti suututtaa ja myös ihmetyttää. 

Tässä lehden sitaatti pääministerin Ylellä antamasta haastattelusta: ”Nythän tämän tilanteen teki vaikeaksi se, että suurin osa näistä liikkeellä olijoista oli taloudellisten syiden takia. Ei sen takia, että he pakenisivat sotaa tai henkilökohtaista vainoa. Se on tämän epäjärjestykseen aiheuttanut Euroopassa.”

Pääministeri oikeaisee mutkia ja myös syyllistää tulijoita koko Euroopan epäjärjestyksen takia! Tämä vastakkainasettelu on joko melkoisen mielikuvituksen tulos tai silkkaa laskelmoivaa poliittista peliä. 

Pohtimatta sen enempää vastakkainasettelua joka on tyypillistä totalitarististen johtajien puheille, minua kiinnostaa enemmän pohtia, miksi moni näkee vääränä sen, että turvaa haetaan taloudellisista syistä. Aseelliset konfliktit ja sodat, johtavat aina konfliktimaiden taloudellisiin hankaluuksiin ja jopa taloudellisiin romahduksiin. 

Huhtikuussa elämäni muuttui ratkaisevasti, kun Nicaraguassa alettiin tappaa rauhallisiin mielenosoituksiin osallistuneita kansalaisia. 300-400 nicaragualaista on huhtikuusta lähtien kuollut, tuhansia on loukkaantunut ja satoja on vankiloissa. Noin 300 kansalaista on terroristiepäilyn alla maassa, jossa mielen osoittaminen on laissa terroriteko. Arvioiden mukaan 30 000 nicaragualaista on paennut Costa Ricaan turvaa hakemaan. Melkein yksikään heistä ei ole koskaan tarttunut aseisiin. Voitaisiin karkeasti sanoa, että valtaosa heistä on lähtenyt Nicaraguasta siksi, koska he pelkäävät hallituksen sortoa, mutta myös siksi, koska Nicaraguan talous on jo näyttänyt romahtamisen merkkejä. Romahtanut talous on myös yksi painava syy, miksi monet venezuelalaiset lähtevät Venezuelasta. Venezuelassa kuollaan nälkään ja lääkkeiden puutteeseen. Arvioiden mukaan Venezuelasta on lähtenyt 2-5 miljoonaa ihmistä. 

Jos venezuelalaiset tulisivat Suomeen, vain murto-osa tulijoista saisi turvapaikan ja heidät pakkopalautettaisiin Venezuelaan. Näin Suomi on toiminut erityisesti afganistanilaisten ja irakilaisten turvapaikanhakijoiden kohdalla. Onko se oikein? Ei ole. Ei ole oikein, että nälkää näkeminen ja nälkään kuoleminen tai jopa köyhyys ei riitä turvapaikan saamisen perusteluksi. Moni vainottu ei voi tehdä työtä, koska työtä ei saa ”väärän” ajattelun takia. Jos työtä ei ole, ihmisen toimeentulon mahdollisuudet ovat heikot. Jo se, että ihminen lähtee omasta maastaan, on aktiivisuuden merkki. Aktiivinen ihminen tekee kaikkensa päästäkseen eteenpäin. Miksi aktiivisilta ihmisiltä suljetaan ovet vain siksi, että hän on syntynyt muualla?

Maailma muuttuu jatkuvasti, ja uusia nälkää näkeviä ja taloudellisin perustein turvaa hakevia tullaan jatkossakin näkemään. Pystymmekö ratkaisemaan konflikteja niin nopeasti, etteivät maiden taloudet ehdi romahtaa? Venezuelan ja Nicaraguan kriisien etenemistä seuranneena, totean surullisena että emme ole. Maailma on jo kauan kääntänyt selkäänsä Venezuelan nälkää näkeville kansalaisille, ja nyt sama tehdään nicaragualaisille. ”Se on heidän ongelmansa”, moni sanoo ja erehtyy. Konfliktit laajenevat. Nicaraguan ongelma on jo nyt Costa Rican, Hondurasin, Espanjan ja Yhdysvaltojen ongelma. Ne maat vastaanottavat eniten nicaragualaisia. Venezuelan ja Nicaraguan kriisit eivät ole verrattavissa Irakin ja Syyrian sotiin, mutta romahtaneen talouden seuraukset ovat kaikkialla samat ihmisille. 

 

]]>
37 http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260393-miksi-nalka-ei-ole-perustelu-turvapaikan-saamiselle#comments Irak Maahanmuutto Nicaragua Turvapaikan perustelut Venezuela Mon, 03 Sep 2018 06:59:03 +0000 Ana María Gutiérrez Sorainen http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260393-miksi-nalka-ei-ole-perustelu-turvapaikan-saamiselle
Miksi Isänmaallisuus on pahe? http://tanjaisa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260386-miksi-isanmaallisuus-on-pahe <p>Ja maailmansyleily hyve?</p> <p>&nbsp;</p> <p>Jokaisen luulisi tietävän, etteivät maailmasta pelastettavat ihmiset lopu, eivätkä valitettavasti eläimetkään, vaikka kuinka sitä toivoisin. Jokaisen luulisi tietävän kuinka nopeasti Afrikan väkiluku kasvaa.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Me emme yksinkertaisesti voi auttaa jokaista parempaa elämää hakevaa. Ja miksi meidän pitäisi. Olemme antaneet, useiden muiden maiden ohella miljardeja vuosien saatossa kehitysmaihin. Mitä näillä rahoilla on saatu aikaiseksi. Miksi meidän pitää kannatella muita, jotka vain odottavat, että seuraava kehitysapukuorma tulee? Teemme näistä ihmisistä laiskoja, uusavuttomia. Heidän ei tarvitse tehdä itse mitään, kun me kuskaamme heille ruokaa ja tarvikkeita. Näin toimimalla teemme vain karhunpalveluksen heille.</p> <p><strong>Kannettu vesi ei kaivossa todellakaan tunnu pysyvän</strong></p> <p>Vuonna 2017 Suomi antoi kehitysyhteistyövaroja 935miljoonaa. Mitä tuolla summalla olisi Suomessa voitu tehdä. Vanhuksille kunnon hoitoa, kodittomille koteja, korottaa eläkkeitä ja paljon, paljon muuta.<br /><br />Mutta ei, me annamme rahojamme maailmalle ja iskemme &quot;Kela goldin&quot; käteen tänne tulijoille.</p> <p>Annamme heille oikeuden valittaa päätöksistämme lukuisia kertoja, elättäen heitä valitusprosessin ajan.<br />&nbsp;</p> <p><strong>Tasan ei käy onnen lahjat</strong></p> <p>Miksi me maksamme veroja? Siksikö, että elätämme muiden maiden kansalaisia, henkilöitä, jotka eivät suurelta osin tule koskaan itse näitä veroja maksamaan. Vai siksi, että me saisimme palveluita?<br />&nbsp;</p> <p>Vuosien 2015-2017 aikana Euroopasta haki reilu kolme miljoonaa turvapaikkaa. Näistä se myönnettiin noin 1,6 miljoonalle. Sipilä antoi marraskuussa 2015 julkisuuteen lausunnon, jonka mukaan maamme on aivan äärirajoilla. Tuolloin oli Syyriasta lähtenyt liikkeelle neljän miljoonan ihmisen massa ja Turkissa odotti 2,5miljoonaa. 2014 oli Ruotsiin mennyt jo 80.000 turvapaikanhakijaa.<br />&nbsp;</p> <p>2017 Suomesta haki turvapaikkaa reilu 5.000, luku sisältää myös uusintakäsittelyyn haluavat. Uusintakäsittelyyn useat pyrkivät perustelunaan kristinuskoon kääntyminen. &nbsp;Nämä luvut eivät sisällä perheiden yhdistämishakemuksia eli oleskelulupahakemuksia, niiden määrä kasvoi 10%.<br /><br />Kielteisen päätöksen turvapaikkahakemuksista sai kuitenkin miltei joka toinen; 42%. Kuka tietää kuinka paljon näistä kielteisen päätöksen saaneista kuitenkin oleskelee vielä maassamme. Liene suurin osa ja näille Helsinki tarjoaa ilmaisen terveydenhuollon. Ja samaan aikaan supistaa mm. nuorten palveluista.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Arvot kohdillaan joillakin päättäjillä. Millaisen Suomen sinä haluat tulevaisuudessa?</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ja maailmansyleily hyve?

 

Jokaisen luulisi tietävän, etteivät maailmasta pelastettavat ihmiset lopu, eivätkä valitettavasti eläimetkään, vaikka kuinka sitä toivoisin. Jokaisen luulisi tietävän kuinka nopeasti Afrikan väkiluku kasvaa.

 

Me emme yksinkertaisesti voi auttaa jokaista parempaa elämää hakevaa. Ja miksi meidän pitäisi. Olemme antaneet, useiden muiden maiden ohella miljardeja vuosien saatossa kehitysmaihin. Mitä näillä rahoilla on saatu aikaiseksi. Miksi meidän pitää kannatella muita, jotka vain odottavat, että seuraava kehitysapukuorma tulee? Teemme näistä ihmisistä laiskoja, uusavuttomia. Heidän ei tarvitse tehdä itse mitään, kun me kuskaamme heille ruokaa ja tarvikkeita. Näin toimimalla teemme vain karhunpalveluksen heille.

Kannettu vesi ei kaivossa todellakaan tunnu pysyvän

Vuonna 2017 Suomi antoi kehitysyhteistyövaroja 935miljoonaa. Mitä tuolla summalla olisi Suomessa voitu tehdä. Vanhuksille kunnon hoitoa, kodittomille koteja, korottaa eläkkeitä ja paljon, paljon muuta.

Mutta ei, me annamme rahojamme maailmalle ja iskemme "Kela goldin" käteen tänne tulijoille.

Annamme heille oikeuden valittaa päätöksistämme lukuisia kertoja, elättäen heitä valitusprosessin ajan.
 

Tasan ei käy onnen lahjat

Miksi me maksamme veroja? Siksikö, että elätämme muiden maiden kansalaisia, henkilöitä, jotka eivät suurelta osin tule koskaan itse näitä veroja maksamaan. Vai siksi, että me saisimme palveluita?
 

Vuosien 2015-2017 aikana Euroopasta haki reilu kolme miljoonaa turvapaikkaa. Näistä se myönnettiin noin 1,6 miljoonalle. Sipilä antoi marraskuussa 2015 julkisuuteen lausunnon, jonka mukaan maamme on aivan äärirajoilla. Tuolloin oli Syyriasta lähtenyt liikkeelle neljän miljoonan ihmisen massa ja Turkissa odotti 2,5miljoonaa. 2014 oli Ruotsiin mennyt jo 80.000 turvapaikanhakijaa.
 

2017 Suomesta haki turvapaikkaa reilu 5.000, luku sisältää myös uusintakäsittelyyn haluavat. Uusintakäsittelyyn useat pyrkivät perustelunaan kristinuskoon kääntyminen.  Nämä luvut eivät sisällä perheiden yhdistämishakemuksia eli oleskelulupahakemuksia, niiden määrä kasvoi 10%.

Kielteisen päätöksen turvapaikkahakemuksista sai kuitenkin miltei joka toinen; 42%. Kuka tietää kuinka paljon näistä kielteisen päätöksen saaneista kuitenkin oleskelee vielä maassamme. Liene suurin osa ja näille Helsinki tarjoaa ilmaisen terveydenhuollon. Ja samaan aikaan supistaa mm. nuorten palveluista.

 

Arvot kohdillaan joillakin päättäjillä. Millaisen Suomen sinä haluat tulevaisuudessa?

]]>
52 http://tanjaisa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260386-miksi-isanmaallisuus-on-pahe#comments Kehitysapu Maahanmuutto Turvapaikkaprosessi Sun, 02 Sep 2018 21:58:33 +0000 Tanja Vahvelainen http://tanjaisa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260386-miksi-isanmaallisuus-on-pahe
Islam http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260385-islam <p>&nbsp;</p><p>Thilo Sarrazin jast&rsquo;ikään julkaisema kirja &rdquo;Hostile Takeover: How Islam Obstructs Progress and Threatens Society&rdquo; näyttää kirvoittaneen ainakin Saksassa keskustelun islamin asemasta tulevien vuosien Euroopassa. Tosin on ehkä turha puhua keskustelusta: Sarranzilla on varsin mustanpuhuva kuva islamista ja toisaalta Sarranzin vastustajat kuittaavat asian leimaamalla hänet vain vastenmieliseksi rasistiksi. Eli mitään positiivista ei jää käteen.</p><p>Tämä ilmeinen lopputulos on ehkä huolestuttavin piirre islamiin liittyvässä keskustelussa yleisemminkin. Ei tunnu olevan olemassa mitään islamia koskevaa aitoa uskontokriittistä keskustelua. Vaihtoehdot ovat, että islam on pyhä (profeetan sanat ovat pyhiä) tai sitten islam on täyttä humpuukia. Toki mukaan keskusteluun ilmestyy aina argumentti siitä, että kaikki uskonnot ovat hölynpölyä. Tätä teesiä viljeltiin etenkin marxilaisleninismi-uskonnon suosion huippuvuosina, mutta viime vuosina väite on kuultu yhä useammin (vert. ns. kreationismi-keskustelu).</p><p>Se, mikä islamissa ehkä eniten huolestuttaa, on se juuri ehdottomuus, jolla uskonnon oppeihin suhtaudutaan uskonnon piirissä. Puuttuu samanlainen uskontokriittinen teologinen tutkimus ja keskustelu, johon olemme tottuneet kristinuskon tapauksessa. Sellaisen ehkäisee tehokkaasti sekin, että epämiellyttävien asioiden esittäminen vaikkapa profeetasta johtaa helposti äärimmäisen vihamielisiin, jopa väkivaltaisiin reaktioihin uskon kannattajien keskuudessa. Siksi turvallinen tie on vain toistaa ns. virallinen totuus ja jättää hankalat kysymykset esittämättä.</p><p>Ajatellaan vaikka Koraanin alkuperää. Virallinen totuus on kai jotenkin sellainen kuin, mitä on esitetty opetushallitukisen kotisivuilulla (<a href="http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view.php?religionId=9" title="http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view.php?religionId=9">http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view.php?religionId=9</a>) &rdquo;Uskomukset ja narratiivit: Muhammadin vastaanottamat ilmoitukset koottiin pian hänen kuolemansa jälkeen yhteen. Muistiin merkittiin vain sellaista, minkä kaksi miestä kykeni todistamaan aidoksi. Näin koottiin Koraani&rdquo;. Tutkimustieto kai kuitenkin viittaa, että lopullinen (&ldquo;virallinen&rdquo;) koraanin versio valmistui vasta pari sataa vuotta Muhamedin kuoleman jälkeen. Toki voi sanoa, että hieman samanlainen aikaviive vaivaa kristinuskon osalta evenkeliumeitakin, mutta toisaalta ei ole olemassa mitään virallista (oikeaa) evankeliumia, vaan neljä erilaista versiota, joita kukin voi tulkita mielensä mukaan.</p><p>Islamilla samoin kuin muillakin uskonnoilla on oma taustansa, joka olisi kyettävä tunnistamaan ja arvioimaan sen merkitys. Se taas edellyttäisi ennakkoluulotonta tutkimusta. On hieman vaikea uskoa, että islam olisi jokin vapaa esi-islamilaisista (&rdquo;pakanallisista&rdquo;) vaikutteista. Onhan pelkästään Kaaban &ldquo;musta kivi&rdquo; vuosisatoja (vuosituhansia) vanhempi kuin islam viitaten siihen, että pakanalliset riitit ovat osa uskonnollista traditiota. On kuitenkin mahdotonta aukottomasta sanoa, mikä on uskonnon syntyhetken uskonnollista traditiota, profeetan sanomaa ja mikä on koraaninen kirjoittajien tutkintaa ja lisäystä.</p><p>Viime vuosina keskustelua on ehkä eniten hämmentänyt kysymys siitä, mikä on uskonnon pyhän paikan, Mekan rooli todellisuudessa ja Koraanin tulkinnassa. Tutkijoiden kuten (sellaisten kuten Patricia Cronen ja Dan Gibsonin) on ollut vaikea (mahdoton) asettaa Koraanin tarinaa historiallisiin viitekehityksiin jo pelkästään siksi, että Saudi-Arabiassa oleva Mekan kaupunki (Muhamedin oletettu syntymäkaupunki) ilmestyi kartoille vasta sata vuottaa Muhamedin kuoleman jälkeen eikä kaupungin sijainti ja muu maantieto mitenkään vastaa koraanissa esitettyjä tunnusmerkkejä. Jotta tällaisen asian voi mieltää, pitää muistaa, että islamin syntyvuosia leimasivat useat sisällissodat, jotka jossain mielessä jatkuvat edelleenkin sunnien ja shiojen välillä nykypäivänä. Sotien voittajat tuppaavat usein kirjoittamaan historiaa uusiksi.</p><p>Islamin epäilyttävimpiä piirteitä on ollut miesten ehdoton valta-asema, joka heijastuu ehkä selvimmin moniavioisuuden hyväksyntänä. Se saa kysymään, onko todella kyse siitä, että Jumala olisi antanut luvan pitää neljää vaimoa (tai Muhamedille 13 vaimoa), vai onko kyse sittenkin vain senaikaisen tilanteen (&rdquo;paikallisen kulttuurin&rdquo;) jonkinlaisesta legitimisoinnista. Samaa voi varmaan kysyä vaikkapa vain pukeutumiskoodista, ruokavaliosta tai ajokortista.</p><p>Kysyä tietenkin sopii, mutta on vaikea nähdä, että pitkässä juoksussa vuoropuhelu islamin kanssa olisi mahdollista ilman, että uskonto itse olisi valmis jonkinlaiseen itsetutkiskeluun. Itsetutkiskelua ei tietenkään helpota ulkopuolinen uskontovihamieleisyys. Mutta ei sekään ole järkevää, että uskonnon suhteen omaksutaan jonkinlainen älyllinen kaksoisstandardi ja että ulkopuolelta tulevat kriittiset kommentit kiirehditään heti leimaamaan niillä jo tutuksi tulleille leimoilla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Thilo Sarrazin jast’ikään julkaisema kirja ”Hostile Takeover: How Islam Obstructs Progress and Threatens Society” näyttää kirvoittaneen ainakin Saksassa keskustelun islamin asemasta tulevien vuosien Euroopassa. Tosin on ehkä turha puhua keskustelusta: Sarranzilla on varsin mustanpuhuva kuva islamista ja toisaalta Sarranzin vastustajat kuittaavat asian leimaamalla hänet vain vastenmieliseksi rasistiksi. Eli mitään positiivista ei jää käteen.

Tämä ilmeinen lopputulos on ehkä huolestuttavin piirre islamiin liittyvässä keskustelussa yleisemminkin. Ei tunnu olevan olemassa mitään islamia koskevaa aitoa uskontokriittistä keskustelua. Vaihtoehdot ovat, että islam on pyhä (profeetan sanat ovat pyhiä) tai sitten islam on täyttä humpuukia. Toki mukaan keskusteluun ilmestyy aina argumentti siitä, että kaikki uskonnot ovat hölynpölyä. Tätä teesiä viljeltiin etenkin marxilaisleninismi-uskonnon suosion huippuvuosina, mutta viime vuosina väite on kuultu yhä useammin (vert. ns. kreationismi-keskustelu).

Se, mikä islamissa ehkä eniten huolestuttaa, on se juuri ehdottomuus, jolla uskonnon oppeihin suhtaudutaan uskonnon piirissä. Puuttuu samanlainen uskontokriittinen teologinen tutkimus ja keskustelu, johon olemme tottuneet kristinuskon tapauksessa. Sellaisen ehkäisee tehokkaasti sekin, että epämiellyttävien asioiden esittäminen vaikkapa profeetasta johtaa helposti äärimmäisen vihamielisiin, jopa väkivaltaisiin reaktioihin uskon kannattajien keskuudessa. Siksi turvallinen tie on vain toistaa ns. virallinen totuus ja jättää hankalat kysymykset esittämättä.

Ajatellaan vaikka Koraanin alkuperää. Virallinen totuus on kai jotenkin sellainen kuin, mitä on esitetty opetushallitukisen kotisivuilulla (http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view.php?religionId=9) ”Uskomukset ja narratiivit: Muhammadin vastaanottamat ilmoitukset koottiin pian hänen kuolemansa jälkeen yhteen. Muistiin merkittiin vain sellaista, minkä kaksi miestä kykeni todistamaan aidoksi. Näin koottiin Koraani”. Tutkimustieto kai kuitenkin viittaa, että lopullinen (“virallinen”) koraanin versio valmistui vasta pari sataa vuotta Muhamedin kuoleman jälkeen. Toki voi sanoa, että hieman samanlainen aikaviive vaivaa kristinuskon osalta evenkeliumeitakin, mutta toisaalta ei ole olemassa mitään virallista (oikeaa) evankeliumia, vaan neljä erilaista versiota, joita kukin voi tulkita mielensä mukaan.

Islamilla samoin kuin muillakin uskonnoilla on oma taustansa, joka olisi kyettävä tunnistamaan ja arvioimaan sen merkitys. Se taas edellyttäisi ennakkoluulotonta tutkimusta. On hieman vaikea uskoa, että islam olisi jokin vapaa esi-islamilaisista (”pakanallisista”) vaikutteista. Onhan pelkästään Kaaban “musta kivi” vuosisatoja (vuosituhansia) vanhempi kuin islam viitaten siihen, että pakanalliset riitit ovat osa uskonnollista traditiota. On kuitenkin mahdotonta aukottomasta sanoa, mikä on uskonnon syntyhetken uskonnollista traditiota, profeetan sanomaa ja mikä on koraaninen kirjoittajien tutkintaa ja lisäystä.

Viime vuosina keskustelua on ehkä eniten hämmentänyt kysymys siitä, mikä on uskonnon pyhän paikan, Mekan rooli todellisuudessa ja Koraanin tulkinnassa. Tutkijoiden kuten (sellaisten kuten Patricia Cronen ja Dan Gibsonin) on ollut vaikea (mahdoton) asettaa Koraanin tarinaa historiallisiin viitekehityksiin jo pelkästään siksi, että Saudi-Arabiassa oleva Mekan kaupunki (Muhamedin oletettu syntymäkaupunki) ilmestyi kartoille vasta sata vuottaa Muhamedin kuoleman jälkeen eikä kaupungin sijainti ja muu maantieto mitenkään vastaa koraanissa esitettyjä tunnusmerkkejä. Jotta tällaisen asian voi mieltää, pitää muistaa, että islamin syntyvuosia leimasivat useat sisällissodat, jotka jossain mielessä jatkuvat edelleenkin sunnien ja shiojen välillä nykypäivänä. Sotien voittajat tuppaavat usein kirjoittamaan historiaa uusiksi.

Islamin epäilyttävimpiä piirteitä on ollut miesten ehdoton valta-asema, joka heijastuu ehkä selvimmin moniavioisuuden hyväksyntänä. Se saa kysymään, onko todella kyse siitä, että Jumala olisi antanut luvan pitää neljää vaimoa (tai Muhamedille 13 vaimoa), vai onko kyse sittenkin vain senaikaisen tilanteen (”paikallisen kulttuurin”) jonkinlaisesta legitimisoinnista. Samaa voi varmaan kysyä vaikkapa vain pukeutumiskoodista, ruokavaliosta tai ajokortista.

Kysyä tietenkin sopii, mutta on vaikea nähdä, että pitkässä juoksussa vuoropuhelu islamin kanssa olisi mahdollista ilman, että uskonto itse olisi valmis jonkinlaiseen itsetutkiskeluun. Itsetutkiskelua ei tietenkään helpota ulkopuolinen uskontovihamieleisyys. Mutta ei sekään ole järkevää, että uskonnon suhteen omaksutaan jonkinlainen älyllinen kaksoisstandardi ja että ulkopuolelta tulevat kriittiset kommentit kiirehditään heti leimaamaan niillä jo tutuksi tulleille leimoilla.

]]>
84 http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260385-islam#comments Islam Maahanmuutto Uskonto Sun, 02 Sep 2018 19:43:26 +0000 Matti Viren http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260385-islam
Reviirin puolustaminen ei ole rasismia http://mattivillikari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260154-reviirin-puolustaminen-ei-ole-rasismia <p>&nbsp;</p><p>Reviirin puolustaminen on eläimille hyvin yleistä.&nbsp;&nbsp; Ihmisille reviireitä ovat koti, kylä, kaupunki, maakunta, kotimaa.&nbsp; Kulttuuriperinne vaikuttaa siihen kuinka laaja reviiri on.&nbsp; Vanha tarina kertoo suomalaisesta, joka huomasi joen yläjuoksulta tulevan lastuja ja lähti häätämään tunkeilijan pois.&nbsp; Meitä pohjoisen asukkeja häiritsee liika läheisyys.&nbsp; Sopiva etäisyys on kirjattu geeneihimme ja sen muuttuminen kestää usean sukupolven ajan.</p><p>Eri sosiaaliryhmät johtavat reviireihin.&nbsp; Syntyy saman sosiaaliryhmän asuinalueita. Yhdysvalloissa on tavallista, että kerrostalon alakerrassa on vahtimestari ja sisäänpääsy vaatii luvan.&nbsp;&nbsp; Myös koko asuinalue voi olla aidattu.&nbsp;&nbsp; Ruotsissa maahanmuuttajat sijoitettiin samaan kaupunginosaan.&nbsp; Syntyi gettoja, joissa oli suuri työttömyys ja rikollisuus. &nbsp;</p><p>Suomessa yritetään välttää tätä virhettä mutta se johtaa väistämättä reviiriajettelun ja monikulttuurisuuden yhteentörmäykseen.</p><p>Maahanmuuttajissakin on suuria eroja.&nbsp; Muistan hyvin kun Suomeen tuli Vietnamista ns. &rdquo;venepakolaisia&rdquo;.&nbsp; Monta perhettä sijoitettiin kotikaupunkiini Espooseen.&nbsp; Nämä vietnamilaiset maahanmuuttajat eivät ole aiheuttaneet minkäänlaista ongelmaa eivätkä negatiivista suhtautumista, päinvastoin.&nbsp; He ovat sijoittuneet tänne hyvin ilman massiivisia yhteiskunnan sopeuttamisohjelmia ja sosiaalitukia.&nbsp;&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Reviirin puolustaminen on eläimille hyvin yleistä.   Ihmisille reviireitä ovat koti, kylä, kaupunki, maakunta, kotimaa.  Kulttuuriperinne vaikuttaa siihen kuinka laaja reviiri on.  Vanha tarina kertoo suomalaisesta, joka huomasi joen yläjuoksulta tulevan lastuja ja lähti häätämään tunkeilijan pois.  Meitä pohjoisen asukkeja häiritsee liika läheisyys.  Sopiva etäisyys on kirjattu geeneihimme ja sen muuttuminen kestää usean sukupolven ajan.

Eri sosiaaliryhmät johtavat reviireihin.  Syntyy saman sosiaaliryhmän asuinalueita. Yhdysvalloissa on tavallista, että kerrostalon alakerrassa on vahtimestari ja sisäänpääsy vaatii luvan.   Myös koko asuinalue voi olla aidattu.   Ruotsissa maahanmuuttajat sijoitettiin samaan kaupunginosaan.  Syntyi gettoja, joissa oli suuri työttömyys ja rikollisuus.  

Suomessa yritetään välttää tätä virhettä mutta se johtaa väistämättä reviiriajettelun ja monikulttuurisuuden yhteentörmäykseen.

Maahanmuuttajissakin on suuria eroja.  Muistan hyvin kun Suomeen tuli Vietnamista ns. ”venepakolaisia”.  Monta perhettä sijoitettiin kotikaupunkiini Espooseen.  Nämä vietnamilaiset maahanmuuttajat eivät ole aiheuttaneet minkäänlaista ongelmaa eivätkä negatiivista suhtautumista, päinvastoin.  He ovat sijoittuneet tänne hyvin ilman massiivisia yhteiskunnan sopeuttamisohjelmia ja sosiaalitukia.  

]]>
77 http://mattivillikari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260154-reviirin-puolustaminen-ei-ole-rasismia#comments Maahanmuutto Monikulttuurisuus Rasismi Reviiri Suvaitsevaisuus Wed, 29 Aug 2018 12:44:40 +0000 Matti Villikari http://mattivillikari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260154-reviirin-puolustaminen-ei-ole-rasismia